keskiviikko 29. toukokuuta 2019

ABCD -ottelu

Perinteinen ABCD-ottelu järjestettiin tänä vuonna 12.5. Tuuloksen koirakerhon kentällä ja järjestämisvuorossa oli dobermannit. Kyseessä on siis vuosittain järjestettävä leikkimielinen rotuottelu, jossa kisaillaan pk-tottelevaisuudessa sekä yksilö- että joukkuekisassa. Kisassa on kaksi luokkaa, möllit, jotka suorittavat BH-kaavion ja kisaavat, jotka suorittavat alokasluokan tottelevaisuuskaavion. Rotuina kisassa on airendalenterrierit, bokserit, colliet ja dobermannit. En osaa sanoa, kuinka kauan kyseistä kisaa on järjestetty, mutta ottelu on loistava tilaisuus treenata kokeenomaisesti tottista vieraalla kentällä ja saada vielä suorituksesta tuomarin mielipiteet ja vinkit. Tänä vuonna osallistuin molempien koirien kanssa, Kelmi osallistui möllijoukkueeseen ja Koda kisaaviin. Collieiden kisaavien joukkueeseen ei valitettavasti ollut tunkua ja osallistuin Kodan kanssa, vaikka sen taannoisen ontumisen vuoksi jouduin jättämään esteiden suorittamisen kokonaan väliin.



Kelmi suoritti BH-kaavion tosi hienosti, sen seuraaminen on kyllä ihan omaa luokkaansa, vaikka itse sanonkin. Se keskittyy, on tarkka, suora, tiivis ja suorittaa vielä iloisestikin. Sen seuraamisessa ei ehkä ole niin paljon potkua kuin osa pk-puolen tuomareista haluaisi, mutta sen seuraaminen on kaunista ja varmaa, ja toisaalta sen seuraamisasento on hyvin ergonominen. Se ei ota seuraamisessa enää häiriötä normaaleista asioista, siis ihmisistä tai koirista, se suorittaa henkilöryhmänkin jo todella varmasti. Ei sen tottis silti missään nimessä valmis ole ja virheitäkin tuli. Liikkeestä istumisessa se karkasi mun luokse heti kun käännyin ja varsinaisessa luoksetulossa se yritti tulla suoraan sivulle. Hyvin odotettavissa olevia virheitä, kun ei luoksetulon loppuasentoa ole treenattu ja toisaalta luoksetuloa harjoiteltu nimenomaan niin, että Kelmi odottaa istuen. Paikkamakuussa se pysyi viime metreille asti, kunnes nousi seisomaan ja seisoskeli paikallaan loppuun. Eli kestoa vielä tarvitaan Kelmin paikkamakuuseen ja BH-koetta ajatellen treeniä siten, että joku tekee vieressä luoksetuloa. Kelmi sai lopulta 53/60 pistettä, eli BH-koe olisi ollut tällä suorituksella hyväksytty.





Kodan tekeminen alkaa olla aika kivalla tasolla. Se on pitkäjänteinen ja osaa kyllä tottiskaavion kaikki liikkeet, ainoastaan pienen pientä hiomista koekuntoon. Ja tietysti niiden esteiden treenaaminen täytyy aloittaa ihan alusta ontumisen jälkeen. Paikkamakuussa se ottelussa hieman haisteli ja siitä täytyy päästä vielä eroon, mutta varmasti se paikallaan pysyy. Seuraaminen sillä on energistä ja aktiivista, eikä se enää niin paljoa edistä ja poikita kuin vielä viime kesänä. Jäävien erottelu alkaa toimia, luoksetulo on vauhdikas ja nouto näyttää ihan kohtuulliselta. Vielä luoksetulon ja noutojen loppuasento vaatii treeniä, mutta tähänkin on tullut edistystä viime vuodesta ja nyt jo yhdeksällä kerralla kymmenestä Koda on suorassa. Vaihdettiin perusasentoon siirtyminen selän takaa tehtäväksi ja se on suoristanut Kodan perusasennot hienosti, se on sen verran pitkärunkoinen kaveri, että jäi helposti vasemman kautta sivulle tullessa vinoon. Eteenmenoon haluan vielä lisää vauhtia, mutta ottaen huomioon, ettei tänä vuonna oltu yhtäkään eteenmenoa vielä treenattu, Koda lähti ottelussa melko hyvällä varmuudella kohti kentän päätyä, eteni riittävän suoraan ja riittävän nopeasti ja meni ensimmäisestä käskystä maahankin. Pisteitä Koda sai kaaviosta 64/100, kun esteiden suorittamatta jättämisestä menetettiin jo 30 pistettä, eli aika hyvin! Eiköhän me saada se tälle kaudelle koekuntoon!

Mukana ottelussa möllijoukkueessa oli myös Kodan poika, Kelmin veli Hugo. Ihanaa, että Kodan pojat on päässeet aktiivisiin, harrastaviin koteihin, ja pääsen seurailemaan niiden tekemisiä!




Olen ylpeä ja iloinen molempien koirien suorituksista, eiköhän me tänä kesänä saada Kodalle tulos hakukokeista ja Kelmille hyväksytty BH ♥


Kiira, Koda & Kelmi

torstai 23. toukokuuta 2019

Rally-tokon luokkamestari

Reilu viikko sitten viikonloppuna Nokialla järjestettiin collieiden rally-tokon rotumestaruuskoe. Ajattelin, että tuollainen lähikoe (johon olin myös menossa talkoilemaan) olisi hyvä tilaisuus aloittaa Kelmin kanssa kisaaminen. Lisäksi samana päivänä samassa paikassa järjestettiin toinenkin rally-tokokoe, joten päästiin tekemään kaksi kisasuoritusta samana päivänä. Kelmin kanssa ollaan treenailtu lähinnä tokoa ja pk-tottista, mutta rally-tokon alokasluokassa seuraaminen on niin isossa roolissa ja suoritus sen verran lyhyt, että uskalsin ilmoittautua kokeeseen. Oltiin me muutamia ratatreenejä tehty ja tietysti yksittäisiä liikkeitä treenailtu, että ei me ihan takki auki kisaan missään nimessä lähdetty. Eniten jännittikin suoritus ilman palkkaa ja se, miten Kelmi reagoisi mun jännitykseen.

Rotumestaruuskoe järjestettiin Nokian palveluskoiraharrastajien tavallisen rt-kokeen yhteydessä ja tuomarina oli Minna Hillebrand. Valitettavasti en tajunnut ottaa kisaradoista kuvia, eikä niitä löytynyt vielä ainakaan netistäkään. Molemmilla radoilla oli sama uusi kyltti, jota ei oltu koskaan harjoiteltu, kun olin siinä käsityksessä, että se tulee vasta avoimessa luokassa vastaan. Kylttinä siis tämä "yksi askel seiso, kaksi askelta istu, kolme askelta maahan" -kyltti. Onneksi oli aikaa treenata se muutaman kerran ennen kisasuoritusta.

Ensimmäisessä kisassa, eli rotumestaruuskokeessa Kelmi oli mukavassa vireessä koko radan eikä näyttänyt välittävän mun jännityksestä yhtään. Se suoritti tarkasti ja juuri oikealla mielentilalla rallyyn. Seuraaminen on sen bravuuri ja se sujui loistavasti kokeessakin, mistä olen tietysti super ylpeä. "Yksi askel seiso, kaksi askelta istu, kolme askelta maahan" -kyltistäkin se suoriutui erinomaisesti. Selvittiin rata kunnialla loppuun ja lopulta pisteitä kertyikin täydet 100. Kelmi sai tuomarilta kehuja kauniista ja varmasta seuraamisesta, sekä hienosta keskittymisestä. Vitsit mikä kisauran aloitus Kelmillä. Varsinaisessa NPKH:n kisassa sijoituttiin lopulta ensimmäisiksi ja siten voitettiin myös collieiden rotumestaruuskokeen alokasluokka. Kelmistä tuli siis reilussa kymmenen kuukauden iässä rally-tokon collieiden luokkamestari! Aika jätkä.

Toisessa kisassa tuomarina oli Hannele Pirttimaa ja hieman tylsästi rata oli pitkälle samanlainen kuin ensimmäisen kisan rata. No toki alokasluokan kylttejä ei ihan loputtoman paljon olekaan. Kelmi alkoi jo hieman väsähtää ennen toisen kisan alkua, oltiin oltu koepaikalla jo nelisen tuntia ennen toista kisasuoritusta. Radan alku sujui mukavasti, saksalaisessa täyskäännöksessä Kelmi hieman unohtui matkasta ja taluttimen kiristymisestä tuli -1 p. Aikalailla keskellä rataa oli kyltti, jossa koiran piti muistaakseni vain istua. Tässä kohtaa oli kuitenkin joku haju, johon Kelmi jäi hieman jumiin (ja niin ilmeisesti lähes kaikki muutkin koirat), jouduin tsemppaamaan Kelmiä aika paljon, vahingossa tässä hässäkässä talutin kiristyi ja lopulta Kelmi vielä istui vinoon, tästä kyltiltä tuli yhteensä - 4 p. Loppurata sujuikin taas ongelmitta ja Kelmi paransi loppua kohden. Virhepisteitä kertyi siis yhteensä viisi ja tuloksena toinen hyväksytty alokasluokan tulos 95 pisteellä.



Hieno kisauran aloitus totisesti Kelmiltä! Toivotaan, että sen keskittyminen ja asenne säilyy tuollaisena, tuollaisen koiran kanssa on ilo treenata ja kisata! Seuraava rally-tokon koe meillä onkin jo tällä viikolla, katsotaan saataisiinko Kelmille ensimmäinen koulutustunnus jo hankittua :)


Kiira, Kelmi & Koda

perjantai 17. toukokuuta 2019

Kuulumisia

Joku teistä on saattanutkin jo huomata, että blogin ulkoasua on vähän päivitetty. Ajattelin, että ehkä viimeistään nyt Kelmi ansaitsee pärstänsä blogin banneriin. Josko uuden ulkoasun myötä myös innostuisi tännekin taas kirjoittelemaan. Työt ja opetteleminen kahden koiran kanssa elämiseen ja harrastamiseen on vienyt yllättävän paljon aikaa ja energiaa ja kuulumisten päivittäminen on jäänyt lähinnä instagramin varaan. Kevät on edennyt vauhdilla ja lähes joka viikonlopulle on ollut jotain koiramaista tekemistä varattuna, on ollut näyttelyitä, rally-tokon rotumestaruus, hakuleiriä, hyppytekniikkapäivää, ABCD -ottelua... Näistä omat postauksensa pian!

Harrastuskoiran saappaissa on kevään aikana ollut lähinnä Kelmi, kun Koda on toipunut etujalan ontumisesta ja sairasloman jälkeen lähinnä kohottanut kuntoa pitkillä metsälenkeillä. Koda on edelleen mielestäni hieman toipilas, se ravaa puhtaalla askeleella ja kevyttä laukkaakin menee ihan sujuvasti, mutta täydessä vauhdissa sen etuosan liike jotenkin katkeaa ja se alkaa nopeasti himmailla. Käytiin osteopaatillakin selvittelemässä asiaa, osteopaatin mielestä vika olisi ensisijaisesti takaosassa ja arveli, että talvella liukastumisen seurauksena Kodan vasen takajalka olisi luistanut alta ja lantio kääntynyt tästä vinoon, jonka seurauksena lopulta oikea lapa on kuormittunut ja vaiva näkynyt oikean etujalan ontumisena.


Kodan toipumisen ja mun jonkinlaisen kevätväsymyksen takia ollaan keskitytty pitkälti pitkiin, rauhallisiin metsälenkkeihin ja jätetty treenaamista vähän vähemmälle. Kelmin kanssa ollaan kyllä lenkkien yhteydessä treenattu paitsi tietysti arkitottelevaisuutta luoksetulojen merkeissä, myös vähän esineruutua ja pudotettua esinettä. Kelmi on taitava nenänkäyttäjä, mutta siitä löytyy myös tietynlaista vauhdikkuutta ja räjähtävyyttä enemmän kuin Kodasta ja kun kierrokset nousee, unohtuu se nenä kiinni, eli jatkossa haetaan oikeanlaista tasapainoa näihin harjoituksiin. Muutaman kerran Kelmi on kevään aikana päässyt myös metsäjäljelle ja se tykkää hommasta kyllä kovasti. Se ei tarvitse itse jäljelle palkkaa, oikeastaan se palkka enemmänkin häiritsee, joten ollaan tehty jälkeä lähinnä keppimotivaation ja kepillä palkkaamisen kautta. Kelmillä on toistaiseksi kyllä enemmän vauhtia kuin tarkkuutta, joten saatetaan joutua työstämään jälkeä myös pellolla kesän aikana, saa nähdä!

Odotan jo kovasti kesää, etenkin vesien lämpenemistä, että saa koirille monipuolisempaa liikuntaa metsälenkkien oheen. Tarkoitus on ollut myös huoltaa pyörä siihen kuntoon, että koirien kanssa pääsisi pyöräilemään, mutta en ole muilta kiireiltä ja laiskuudelta saanut vielä aikaiseksi. Lisäksi kesälle suunnitteilla yksi pidempi vaellus-/retkeilyreissu Kuusamoon, useita lyhyempiä retkiä, paljon koiraharrastamista ja ihan vaan elämästä nauttimista.




Keväisin terveisin,

Kiira, Koda & Kelmi