torstai 19. lokakuuta 2017

BH-koe

Nyt on sitten meidän ensimmäinen, ihka oikea koe takana! Keskiviikkona käytiin hyväksytysti suorittamassa siis BH-koe. Kokeeseen ilmottauduin osin hetken mielijohteesta, vaikka olihan tämä jo tammikuussa mietitty yhdeksi tämän vuoden tavoitteeksi (oisko toistaiseksi ainoa, jonka saanut toteutettua :D). Katselin alkusyksystä kokeita ja kalenteri näytti siltä, ettei mikään lähiympäristön koe sovi aikatauluihin, mutta pari viikkoa sitten selailtuani Virkkua uudelleen, pistin ilmottautumisen menemään iltakokeeseen. Koe järjestettiin Rottweiler yhdistyksen Pirkanmaan alaosaston toimesta Niihamassa, meidän omalla kotikentällä, tuomarina Outi Hermiö.

Meidän arvottiin heti ensimmäiseen pariin ja aloitettiin paikkamakuulla. Melkoisen paljon mua jännitti, mutta tuomari oli aivan mahtavan ihana, kannustava ja neuvoi kyllä jokaisessa käänteessä. Paikkamakuuta ei oltu oikeesti kunnolla treenattu niin, että mulla on selkä koiraan. Helposti sitä treenatessa kääntyy vilkuilemaan koiraa ja siitä Koda on selvästi saanut vahvistusta, että tekee oikein.  Kokeessa Koda nousi ylös ymmärtääkseni toisen koiran ollessa toisen seuruukaavion lopussa, hiipi kaksi askelta mua kohti ja tajusi, että eei hitto, tässähän piti olla paikallaan. Siihen se sitten jähmettyi paikoilleen ja istui alas toisen koirakon aloittaessa liikkeestä istumista. Istumassa se pysyi siihen asti, että palasin sen luokse ja vapautin. Lisää treeniä siis niin, että oikeesti oon ja pysyn selkä koiraa kohti.


Kaavion Koda suoritti hieman keskitasoaan huonommin, hihnassa seuraamista ei ole kovinkaan treenattu, vaan hihnassa Kodalla on enemmän ajatus lenkkeilystä. Jouduin antamaan muutamia lisäkäskyjä, että koira pysyi vireessä, mutta hyvällä fiiliksellä suoriuduttiin kaavioista loppuun asti. Yhdessä pysähdyksessä vaati käskyn istumiseen, jäi vissiin kuuntelemaan tuomarin puhetta liiaksi, enemmän siis myös jatkossa liikkuroituna seuraamista! Luoksetulossa Koda sitten prinsessana kiersi kaaauheella kaarteella lätäkön ja tuli ihan vinoon... Luoksetulojen loppuasennot meillä kyllä ollut muutenkin heikko kohta. Kirkkaasti hyväksytty A-osa kuitenkin ja jatkettiin kaupunkiosioon.

Kaupunkiosuus sujuikin sitten ongelmitta. Kaikista vaikeinta toki tolle ihmisrakkaalle hölmölle oli se ihmisryhmän läpi käveleminen, mutta hyvin suoriutui siitäkin. Juoksijaa ja pyöräilijää ei ollut huomaavinaankaan ja häiriökoiraa ohittaessa Koda katseli vaan maahan. Autosta huudellut nainen ei saanut Kodan päätä edes kääntymään. Tolppaankin jäi kuin vanha tekijä, kävi maahan ja möllötti siinä. Häiriökoirana toiminut veteraanirotikka oli kuulemma jäänyt vähän tuijottelemaan, että mikäs hiton karvakasa toi tossa tolpassa oikeen on, mutta Koda ei tästä välittänyt.

Alla vielä videolla seuruukaavio. Kommentoida saa! :)



Kiira & Koda

10 kommenttia:

  1. Ihan superjuttu! Oikein suuret onnittelut!

    VastaaPoista
  2. Mulla on sisälläni aina jostain kumpuava colliekuume, joka esimerkiksi tän sun blogin johdosta aina välillä nousee pintaansa, vaikka oonkin aatellu, ettei se mm. pehmeytensä vuoksi ole mun rotu. Mutta täytyy kyllä sanoa, että aivan upea tää sun koira.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos onnitteluista! :) Ja voi vitsit, ihana kommentti! Koda on kyllä mahtava, tai ainakin omaan käteen tällä hetkellä sopiva koira ja sehän on tärkeintä. Onhan sekin luonnetestin mukaan pehmeä (nojoo, en kyllä ole tätä arjessa huomannut), mutta on niin paljon muuta upeaa, saalisviettiä, leikkisyyttä, työintoa, toimintakykyä, ihmisrakkautta, mikä vie eteenpäin ja motivoi. Ja onhan niitä toki muitakin hienoja collieita, valitettavan paljon vaan kysyntä ohjaa jalostusta ja kun näitä halutaan lähinnä kotikoiriksi, niin eipä ole edes kannattavaa yrittää kasvattaa aktiivisia pentuja, sitten niiden kanssa ei pärjätä tai eivät mene kaupaksi... valitettavaa, toivoisi tällaisten ihmisten ottavan sitten seurakoiran, ettei ohjaisi edelleen rotua väärään suuntaan. Mutta vielä löytyy hienojakin collieita paljon!

      Poista
    2. Niinpä. Lassie-elokuvat tekivät ehkä paljon hallaa rodulle, ainakin käyttöominaisuuksia ajatellen. Mutta hienoa, jos vielä on kasvattajia, edes joitain, jotka pitävät käyttöominaisuuksista kiinni. Käyttökoirahan collie kuitenkin on.

      Poista
    3. Niinpä! Ja tärkeintä olisi nyt saada oikeesti harrastavia ihmisiä rodun pariin, jotta niitä käyttöominaisuuksia vielä joku arvostaisikin :)

      Poista
  3. Moikka :) Olen miettiny koiraa jonkun aikaa että ottaisinko tytön vai pojan, mutta sitä en tiedä. Voisitko kertoa miksi juuri sinä valitsit pojan etkä tyttöä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle uros oli aika selkeä valinta alusta asti. Mun lapsuudessa ja nuoruudessa meillä oli lähipiirissä kaikilla aina vain uroksia, olen pienestä asti kasvanut ajatuksella, että uroskoira on mulle sopivampi. Urokset on ailahtelevia ja narttuja hankalampia teini-iän, mutta kun aikuistuvat, ovat usein narttuja yksinkertaisempia, nartut ovat ailahtelevia vähän koko ikänsä. Näin mä olen aina asian ajatellut, en tiedä onko tää nyt mitenkään paikkaansa pitävää tietoa. En myöskään jaksaisi juoksuja. Siksi uros.

      Poista
    2. Kiitos :) Voi tytön leikata. Turhaa antaa juoksujen tulla jos ei ole suunitelmissa pentuja. Pitääkö muuten poika leikata? Pojat ovat yleensä isompia kun tytöt niinku esim säkä ja painon puolesta, taidan vahvasti kääntyä poikaan :)

      Poista
    3. Turkkirodulla, kuten collie, leikkaaminen voi johtaa niin sanottuun hormoniturkkiin, eli turkki alkaa kasvaa ihan valtoimenaan ja niin pehmeänä, että se huopaantuu. Ei toki kaikilla. Uroksenkin voi tietty leikata, silloin ei ole vaan asiaa näyttelyihin, kivesvikaiset kun ei näyttelyihin saa osallistua. Ja toki uroksilla sama ongelma tuon turkin kanssa.

      Poista
    4. Aijaa :o okei, kiitos tuosta.

      Poista

Kiitos kommentista! :)