tiistai 20. kesäkuuta 2017

Paimenkoira paikallaan

Tämän ja viime viikon paimennustreenit Kuttukuussa ovat herättäneet erittäin positiivisia fiiliksiä ja toivoa siitä, että vielä me joskus ihan kelvollinen paimenkoira Kodasta koulitaan. Etenkin viime viikon treeneissä se vilautteli sellaista osaamista, että hymyilytti koko puolentoista tunnin ajomatkan takaisin tilalta kotiin.

Viime viikolla tehtiin aika itsenäistä treeniä. Alkuun haettiin lampaat aitauksesta parinkin portin ohi ja Koda heti näytti, että on paimenkoira paikallaan silloin, kun sitä todella tarvitsee. Itsevarmasti se livahti portin raosta aitaukseen, kiersi kaikki lampaat ja ajoi ne ulos aitauksesta. Jatkettiin kentällä peruskuljetusta, Koda seurasi hienosti paimennuskepillä antamaani ohjausta ja piti kaikki lampaat matkassa mukana. Edelleen se hakeutuu liian likelle laumaa, mutta silloin kun lampaat eivät siitä lähde karkuun tai kiirehdi mun edelle, se saakin toki olla lähellä. Tehtiin myös kuljetuksia aitauksen kulmissa, joissa Koda joutui pähkäilemään ja hidastamaan vauhtiaan, jotta lampaat ehtivät kääntyä kulmassa. Näistä Koda suoriutui upeasti ja varmasti.

Tehtiin myös laidunnusta, eli pysäytin Kodan muutaman metrin päähän lampaista ja pyysin istumaan, hiljakseen siirryin koiran taakse ja tutkailtiin, miten lampaat koiraan suhtautuvat. Ja hienosti ne Kodaa kunnioittivat ja rauhoittuivat maistelemaan nurmikkoa paikallaan seisten. Ja Koda piti katseensa pääasiassa laumassa. Lopuksi siirrettiin vielä lampaat parin portin läpi toiseen aitaukseen muun lauman sekaan ja haettiin vielä viereisestä aitauksesta pari lammasta matkaan mukaan. Viimeisenä päästettiin koko lauma laitumen portista pihalle ja Kodan vahvuus pääsi todelliseen testiin. Lampailla oli aitauksesta veto yöksi navettaan ja ilman koiraa ne juoksevat pää viidentenä jalkana navetan oville, eli meidän tehtävä oli kävellä lauman edessä ja jarruttaa niiden päätöntä menoa. Selvästi lampaat pitivät Kodaa suurena auktoriteettina ja kävelivät sen perässä melko rauhassa navetalle, kunnes Kodan keskittyminen herpaantui reilu kymmenen metriä ennen navetan ovea ja se poikkesi tieltä pusikon puolelle, jolloin lampaat kiihdyttivät ohi ja kipittivät navetalle.


Tällä viikolla jatkettiin kentällä ja alkuun haettiin pienemmän aitauksen puolelle karanneet lampaat mukaan laumaan. Koda pääsi heti todelliseen tulikokeeseen, kun toinen karkureista kääntyi Kodaa kohti, puski ja polki jalkaa. Koda hoiti kuitenkin muina miehinä homman kotiin ja liikkeellään näytti lampaalle, että hälle on turha ruveta isottelemaan. Kouluttaja totesi, että nää ei tosiaan ole koiralle mitään helppoja paikkoja! Kentällä peruskuljetuksen aikana Koda kuitenkin harhautui jatkuvasti haahuilemaan ja oli laiskasti kuljetuksessa mukana. Silloin kun sitä tarvitsi, se kuitenkin oli mukana, näytti siltä kuin sillä olisi ollut tylsää.

Ennen toista kierrosta käytin Kodan läheisessä lammessa uimassa ja toisella kierroksella olikin sitten aivan eri ääni kellossa. Koda oli aktiivinen, hakeutui hyvin tasapainopisteeseen ja lähti vähän turhankin vauhdilla lampaiden perään silloin, kun ne karkasivat meiltä. Näissä tilanteissa se teki osin vähän omaksi huvikseen, mutta kuljetuksissa työskenteli selvästi mulle. Siirryttiin lopuksi kentän toiseen päähän, mahdollisimman kauas lampaiden vetopisteestä, jolloin ne pysyivät paremmin mulla hanskassa ja päästiin treenailemaan pidempää kuljetuspätkää. Tehtiin täyskäännöksiä ja Koda pysyi upeasti mukana ja oli jopa aika sopivalla etäisyydellä lampaista.

Hienoja onnistumisia ja upeita, vahvoja suorituksia Kodalta erityisesti kiperissä tilanteissa. Selvästi se tekee mieluiten juuri noissa vaikeissa tilanteissa ja tilanteissa, joissa sitä todella tarvitaan, eikä se ota lampaiden isottelusta ja uhittelusta itseensä ollenkaan. Toki tavoitteena on, että Koda tekisi mulle ja tekisi aktiivisesti myös niitä peruskuljetuksia eikä siirtyisi sijaistoiminnolle heti, kun on hieman tylsempi hetki. Ihana kuitenkin kuulla eri kouluttajilta, että Kodalla selvästi on se, mitä tähän hommaan tarvitaan!




Kiira & Koda

2 kommenttia:

  1. Ihana Koda! <3 Kyllä se treenikertojen mukana haahuilukin vähenee. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eiköhän! Ja täytyy nyt vain puuttua hölmöilyihin tiukemmin, olen päästänyt Kodan liian helpolla. Nyt saa vaatia, kun se selvästi oikeasti osaa, sen huomaa vaikeissa paikoissa!

      Poista

Kiitos kommentista! :)