sunnuntai 14. toukokuuta 2017

Viikonlopun paimennukset

Olen taas ahkerasti varaillut kaikille vapaapäivillemme paimennusta. Toukokuulle on ollut varattuna nyt yhteensä kuusi kertaa lampailla, joista kaksi käytiin tänä viikonloppuna.

Perjantaina ajeltiin suoraan Tampereelta Seutulaan treeneihin. Koda aloitti pyöröaitauksessa ja ei vitsit, oli jäänyt paljonkin hyviä asioita jätkän päähän viime kerran paimennusputkesta. Tosi paljon vähemmän joutui houkuttelemaan tyyppiä hommiin ja myös säntäilyt ja lauman hajottamiset oli laskettavissa yhden käden sormilla. Ja näissäkin tilanteissa Koda itse tajusi tehneensä hölmösti, jäi seisomaan paikoilleen ja katsoi hölmistyneenä, että mites noi toiset lampaat nyt tonne päin lähti. Se myös reagoi paimennuskeppiin hyvin ja liikkui niihin suuntiin, mihin mä sitä ohjasinkin. Jätkä teki töitä hyvältä etäisyydeltä ja oli sopivasti muhun kontaktissa, vaikka viime kerroista on taas hurahtanut kuukausi ja lampaita oli melkein tuplasti meidän aiempiin paimennuksiin verrattuna.

Perjantain toisella kierroksella oltiin sitten pitkästä aikaa ihan laitumella. Koda oli vapaana ja teki hienosti. Vähän alkoi kuitenkin jo väsymys (tai lähinnä jano) painaa ja haahuilua oli ekaa kierrosta enemmän, saatiin kuitenkin tosi hyviäkin pätkiä. Upeasti Koda oli kuulolla laitumellakin, pysäytyskäskyt menivät hienosti perille ja liikkeelle lähdötkin sujuivat erittäin maltillisesti. Peruskuljetukset sujuivat jo hyvin, etenkin kun pysyteltiin tarpeeksi kaukana Mervistä. Koda kaipaa kyllä vielä paljon itsevarmuutta omatoimiseen työskentelyyn, useampaan otteeseen muutama pässinpää karkasi Kodalta laitumella seisoskelevan Mervin turviin ja Kodalle oli tosi vaikea ymmärtää, että sillä on lupa, tai oikeammin velvollisuus, hakea ne lampaat sieltä itsenäisesti takaisin. Vielä siis näkyy pojasta viime kesän kiellot.



Lauantaina tehtiin molemmat kierrokset laitumella. Mulla jäi jotenkin hieman sekava fiilis näistä treeneistä. Koda teki pätkittäin hyvin, mutta haahuilua oli taas vähän perjantaita enemmän, toisaalta mitään pahoja säntäilyjä ei tullut. Alkuun Kodasta oli hirmuisen hauskaa jättää aina yksi lammas lauman ulkopuolelle, lähteä sitten hakemaan se takaisin muiden luokse ja tässä vähän kiihdyttää vauhtia. Treenien toisella kierroksella se kuitenkin ymmärsi ottaa koko lauman käännöksissä mukaan ja tilanteissa, joissa yksi pääsi karkaamaan esimerkiksi Mervin turvaan, Koda haki sen tosi hienosti ja rauhallisesti takaisin.

Kodan tekemisiin on kuitenkin aika vaikea laitumella puuttua, koska se ei oikeen välitä mistään. Paimennuskeppi on sille toimiva, mutta vain suuntien ohjaamisessa ja pysähdyksissä silloin, kun se on muutenkin kuulolla. Haahuillessa tai säntäillessä sitä ei hirveästi kiinnosta, vaikka kepillä kuinka huitoisi. Lauantaina Kodan jäädessä kakka-aterialle, täräytin paimennuskepillä oikeasti aika kovaa laitumella olevaa metallitynnyriä, jotta saisin Kodan taas hereille ja hommiin. Tynnyristä lähtenyt räminä-ääni ei kuitenkaan saanut Kodaa korvaansa lotkauttamaan... Olenkin vitsaillut, että Mervin pitäisi ottaa laitumelle kuulapyssy mukaan ja täräyttää Kodaa sillä päähän aina, kun unohtuu, mitä oltiin tekemässä. Onneksi Kodalle sentään kehut menee perille, vaikkakin ne saavat sen joskus ajattelemaan, että nyt se on ansainnut pienen annoksen herkullisia lampaan papanoita...

Kiitos Heidi B. kuvista!


Kiira & Koda

6 kommenttia:

  1. Haahuilu kertoo vain persoonallisuudesta! Ihana Koda. :) Tällä tahdilla se paimentaa kohta ihan apuja. Vapaalla tyylillä - vaikka lammas kerrallaan. Näitä teidän paimennustreenejä on kiva lukea.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että on mukavaa luettavaa! Kyllä se sieltä kehittyy, hitaasti ja epävarmasti mutta kehittyy :D

      Poista
  2. Hienolta näyttää! :) Huippua, että pääsette nyt toukokuussa paimentamaan enemmän. Cavalle myös vaikeaa noi tilanteet, missä osa lampaista karkaa Mervin turviin. Se ei itseasiassa oikein osaa niissä tilanteissa toimia ollenkaan :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koda menee kyllä ihan hyvin sieltä hakemaan, itseasiassa Mervin luota paremmin kuin muualta, mutta vielä sille on hieman vaikeaa ymmärtää, että ilman lupaakin lampaat saa ja pitää mennä hakemaan.

      Poista
  3. Meillä ei oo paimennustreenit vieläkään alkaneet tältä vuodelta... Ei oo kuulunut kouluttajalta yhtään mitään, vaikka yleensä treenit alkaa lumien sulettua. :/ Pääsispä jo!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onpa kurjaa! Toivotaan, et pian pääsette alottaa! Vähä tää myöhänen kevät varmaa vaikuttanu kaikkeen harrastamiseen... Katotaan päästäänkö me esim siellä Joensuussa alottaa vepee ennen juhannusta :D

      Poista

Kiitos kommentista! :)