maanantai 24. huhtikuuta 2017

Outokummun RN ja mökkikauden varovainen korkkaus

Kylläpä yhteen viikonloppuun saa mahdutettua kaikenlaista. Näyttelyt, mökkireissu, kesäkämpän tsekkaus, uusia tuttavuuksia sekä noin 1000 kilometriä autoilua Suomen vaihtelevassa säässä... Lauantaina lähdettiin heti aamusta ajamaan pääkaupunkiseudulta kohti Joensuuta. Matkan tavoitteena oli alunperin lähteä tarkastamaan meidän tuleva kesäkämppä, mutta ajattelin, että tuollaista matkaa on hölmö ajaa vain vuokrasopimusten takia, joten ilmoitin Kodan samalla Outokummun ryhmänäyttelyihin.

Mun isä lähti reissuun mukaan ja jätin sen matkalla meidän mökille Savonrannalle. Jäät vielä kantoivat sen verran, että saareen pääsi kävelemään. Kodan kanssa jatkettiin nopeasti matkaa kohti Joensuuta ja tulevaa kesäkotia. Meidän tuleva kesäkämppä on tilava, parvekkeellinen kaksio, ihan mun kesätyöpaikan vieressä. Koda oli oma innokas itsensä, mutta hurmasi koirarakkaat vuokranantajat. Turhaan jännitin, että löydänkö asuntoa, johon koiran saa ottaa mukaan.

Tästä jatkettiin matkaa erään joensuulaisen collieharrastajan luokse. Olin aiemmin keväällä kysellyt yöpaikkaa Joensuun collieharrastajien facebook -ryhmässä ja sellainen löytyikin helposti. Koda oli innoissaan uudesta paikasta ja uusista ihmisistä, mutta rauhoittui yöksi tosi hienosti nukkumaan vieraaseen paikkaan ja nukkui aika rauhassa aamuun asti, mitä nyt piti kertaalleen käydä varmistamassa, ettei ruokakuppiin vaan jäänyt mitään yöpalaa. Kiitos Sarille yöpaikasta ja seurasta! 


Sunnuntaina herättiin sitten kukonlaulun aikaan ja lähdettiin Outokumpuun kohti näyttelypaikkaa. Kehät alkoivat jo yhdeksältä, mikä oli toisaalta meille oikein hyvä, että päästiin ajoissa lähtemään takaisin Tamperetta kohti. Tuomarina oli ruotsalainen Carl-Gunnar Stafberg, josta en hirveästi etukäteen tiennyt. Koda kisasi nuorten luokassa ja oli kehässä oma innokas ja ylpeä itsensä kantaen hännän iloisesti ylhäällä. Tuomari piti Kodaa hännästä huolimatta erinomaisena, sijoitti Kodan toiseksi nuorten luokassa, mutta ei antanut SA:ta. Arvostelu kuului suomennettuna about näin:

miellyttävä kokonaisuus, erinomainen pää, hyvä ilme, hieman lyhyt kaula, tiukka selkä, hyvä rintakehä, 
hieman suora takaa, iloinen häntä, hyvä turkinlaatu, isomman puoleinen

Oman vuoron jälkeen liuettiin nopeasti paikalta, vaikka olisikin ollut mukava seurailla collieiden kehä loppuun ja jutella uusien tuttujen kanssa. Kuitenkin ajatus pitkästä ajomatkasta painoi takaraivossa ja päästiin starttaamaan auto jo vähän kymmenen jälkeen.


Koukattiin taas mökin kautta nappaamaan iskä kyytiin. Tällä kertaa Koda pääsi autosta pihalle, kun ei tarvinnut enää varoa turkin likaantumista. Parin päivän autoilulle jäällä ja mökin ympäri juokseminen olivatkin hyvää vastapainoa ja jätkä nautti joka hetkestä. Itsesuojeluvaistoa sillä ei kyllä ole ja lopulta jäällä säntäily päättyikin jääkylmään kylpyyn. Saaren eteläpuolelta jää oli jo auringonpaisteesta sulanut ja Koda halusi jään reunalta kurkottautua juomaan raikasta ja kylmää järvivettä. Olin itse sisällä syömässä, kun iskä huusi mulle, että Koda putosi jäihin. Siellä jätkä roikkui etutassut jäälautalla, mutta tajusi nopeasti mun huudosta lähteä uimaan rantaan. Kylmän kylvyn jälkeen pikaiset spurtit mökin pihalla ja luupää kun on, Koda hyppäsi takaisin jäälle ja meni jään reunalle uudestaan juomaan...

Toista kertaa se ei enää järveen tipahtanut, mutta keksi lähteä jahtaamaan mökin vierestä, matalalla lentänyttä joutsenta. En reagoinut asiaan tarpeeksi nopeasti, ja Koda oli jo täydessä vauhdissa ja saalisvietissä, kun aloin huutaa sille stoppia. Eihän se mihinkään pysähtynyt vaan pinkoi joutsenen perässä, minkä kintuistaan pääsi (toisaalta hyvä keino lämmittää itsensä avantouinnin jälkeen). Joutsen pysähtyi jäälle seisten hieman uhkaavana kohti Kodaa ja ehdin jo ajatella, että nyt tulee itsetuhoiselle koiralle turpiin, mutta viime hetkellä joutsen pyrähti takaisin lentoon ja Koda kääntyi pettyneenä takaisin mökkiä kohti. Ei tullut joutsenpaistia päivälliseksi hälle.


Näiden tempausten jälkeen nuori ukko pääsikin autoon ja matka jatkui kotia kohti. Kotona oltiin lopulta puoli kahdeksan aikaan illalla ja Koda sammui olohuoneen matolle heti ruuan saatuaan. Monipuolinen reissu, jossa tuli korkattua tosi varovaisesti mökkikausi, heitettyä Kodan talviturkki, saatua uusia tuttavuuksia ja Kodalle yksi hieno näyttelyarvostelu lisää. 


Kiira & Koda

4 kommenttia:

  1. Ompas teille ehtinyt sattua ja tapahtua viikonlopun aikana! Ei ihme, että Kodaa väsytti. Hieno näyttelyarvostelu, onnea!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Koda nukkui sikeesti aamuun asti, ei edes iltalenkille viitsinyt lähteä ja aamulla siirtyi olohuoneen nurkkaan jatkamaan unia, kun ite nousin ylös... :D

      Poista
  2. Ihanan aktiivinen viikonloppu ja tosiaan monipuolinen! :) Heikot jäät ja joutsenet saavat välillä koiraihmisen sydämen syrjälleen. Onneksi ei käynyt mitään. Mulla ensimmäinen koira joskus vuooosia sitten räksytti laiturinnokassa joutsenperheelle ja joutsenisä sähisi takaisin. Pelästys iski, kun koirani putosi veteen. Onneksi ei joutsen käynyt päälle - ja tyhmä koirani ui rantaan ja juoksi takaisin laiturin päähän möykkäämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtui kyllä kaikenlaista ohjelmaa ja nyt väsyttää niin koiraa kuin omistajaa :D ja niinpä, ja kun ei sitä koiraa kuitenkaan voi elämältä sillai suojella, mutta oppii sekin ehkä sitten joskus kantapään kautta...

      Poista

Kiitos kommentista! :)