keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Itsenäisyyspäivän paimennus

Kirpsakassa pakkasilmassa ajeltiin itsenäisyyspäivänä Seutulan Primal Sense Farmille Mervin oppiin paimentamaan. Ja voi huoh, mistähän sitä alottaisi. Mulla meinaa ehkä iskee pieni epätoivo ton paimennuksen kanssa, Koda oli taas niin epävarma ja tottelematon, ettei mitään järkee. Se ei missään muualla ole tollanen, ei tokoillessa, ei uidessa, kavereiden kanssakin leikkiessä luoksetulo toimii. Mutta tuolla farmilla heti, kun koira hyppää ulos autosta, sen korvat tuntuu häviävän jonnekin ja nenä korvaa puuttuvan kuuloaistin. Ilmeisesti Koira-Kehro ei ollut meille ollenkaan oikea paikka aloittaa, PSF:n rauhalliset lampaat olisivat varmasti tuollaiselle lähtökohdiltaan super-innokkaalle koiralle olleet paljon paremmat ekat paimennettavat. Kehrolla Kodaa joutui komentamaan liikaa ja se näkyy nyt epävarmuutena ja sijaistoimintojen paljoutena.


Tällä kertaa sijaistoiminnot, siis leikkiminen, kakan syöminen ja merkkailu alkoivat aikalailla heti. Hetkittäin Koda oli kuulolla ja sillon se teki kyllä ihan kivasti, harmi, että niitä hetkiä on vaan niin harvoin. Tokaksi pätkäksi otin Kodalta Back on Trackin pois päältä ja tää helpotti jo aika paljon tilannetta. Lisäksi tiukka käsky aina, kun kuono painuu maahan ja vauhti pysähtyy. Ja vuolaasti kehuja, kun taas katse lampaissa. Tokalla pätkällä saatiin joitakin onnistuneita käännöksiä ja kuljetuksia, mutta aika paljon sai Kodaa kannustaa hommiin ja kieltää haaveilu.

Ehkä mä itsekin olen tehnyt tuosta paimentamisesta liian ison numeron ja Koda aistii mun epävarmuuden heti tilalle mentäessä. Usein, kuten tälläkin kertaa, Mervin sanoessa, että nyt on hyvä kohta lopettaa ja sanon Kodalle "riittää", niin Koda lähtee innoissaan lampaille ja tekee tosi kivasti. Mervin kanssa puhuttiin, että tulisko mulla tässä treenin loppuessa joku helpotuksen purkaus ja Kodakin rentoutuu. Ensi viikolla yritän ensinnäkin itse rentoutua, lisäksi kokeilen ottaa nameja mukaan ja palkkailla Kodaa ennen lampaille menoa siitä, että se on hyvin kuulolla ja kontaktissa.


Kauheesti tää takapakki mua tietysti harmittaa ja mietin, että olispa aloitettu PSF:lla suoraan. Mitään pahaa sanottavaa mulla ei tosiaan Koira-Kehrosta ja kouluttajasta ole, ja Kehron liikkuvaiset lampaat varmasti saavat hieman laiskempaan koiraan kivasti vipinää, mutta Kodalle se oli väärä paikka aloittaa. Paimennusvietin ollessa hataralla pohjalla Kodaa olisi pitänyt pystyä kehumaan ja kannustamaan todella paljon enemmän, mutta samalla piti kuitenkin pystyä myös estämään sikailut ja liiat isot kierrokset, jotta lampaat tai koira eivät vauhdin kiihtyessä loukkaantuisi. Eli kehumisen sijaan Kodaa piti kieltää, ja alkuunhan Koda ei näistä kielloista ollut millänsäkään, joten en osannut arvata, että se näin jälkikäteen vetäisi näistä palkokasvin nessuunsa.

Toisaalta, mikäli Kodan paimennusvietti tästä nyt vielä kunnolla herää ja päästään näistä teini-iän haaveiluista ja herkkistelyistä eroon, Koda luultavasti osaa toimia rauhallisesti myös niillä vauhdikkaammilla lampailla. Mikäli oltaisi treenailtu vain rauhallisten lampaiden kanssa, voisi koiralla mennä pasmat sekaisin niitten liikkuvaisempien kanssa. Monipuolisuushan olisi tietysti tässäkin lajissa parasta, mutta aina sellaisen toteutus ei valitettavasti ole mahdollista.


Kiira & Koda

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! :)