torstai 20. lokakuuta 2016

Sen tärkeän pohjan hiomista

Ollaan käytetty viikko nyt aika pitkälti tokon kannalta tärkeän "pohjan" hiomiseen. Aiemmin olen vaatinut Kodalta hieman liikaa ja opettanut liikkeitä väärällä, Kodalle sopimattomalla tavalla. Nyt parin viikon aikana ollaan ensinnäkin ollaan alotettu noutamisen treenaus ihan alusta. Aiemmin ollaan harjoteltu noutamista vauhtinoudon kautta ilman, että Koda oikeastaan ajattelee tavaran pitämistä. Sen takia luultavasti esimerkiksi vepeillessä Koda herkästi päästää dummysta tai köydestä irti ennen aikojaan ja noutokapulaa se ei ole oikeestaan suostunut ottamaan suuhun ollenkaan. Lisäksi, koska Koda on oppinut noutamista lähinnä leikin kautta, se saattaa tavaraa tuodessaan juostakin ohi ajatellessaan noutamista enemmänkin leikkinä. Saatiin kuitenkin tokon alokasluokkaan -verkkokurssilta hyvä ajatus alkaa treenaamaan noutoa esineen pitämisen kautta ja viikossa ollaan päästy tosi pitkälle!

Alkuun naksautin ja palkkasin jo siitä, että Koda edes vilkaisee mun kädessä olevaa kapulaa, josta pikkuhiljaa siirryttiin sitten siihen, että kapulaa pitää kuonolla koskea, ja kohta namin sai siitä, että koski kapulaa suunnilleen keskikohdasta. Koda ei meinannut millään tarjota suunsa avaamista ja kapulan ottamista suuhun. Tämän kanssa pari päivää "taisteltiin" ja totesin, että mun on pakko hieman auttaa ja laittaa kapula Kodan suuhun pari kertaa, jotta se ymmärtää, mistä on kyse. Tämä oli ilmeisesti se ratkaiseva askel, koska sen jälkeen kapulan pitäminen on sujunut superisti! Nykyään aamuruoan Koda saa osissa palkintona kapulan pitämisestä ja on kyllä oppi mennyt viikossa tosi loistavasti perille. Nyt Koda pitää sen alokasluokassa vaadittavan viiden sekunnin pätkän suussaan jo jopa 400 gramman painoista, puista kapulaa! Upee kakara! Lähinnä ollaan kuitenkin ohjatun noudon kapulalla treenailtu ja tuo kevyt kapula pysyy kyllä suussa vaikka kuinka pitkään. Voin myös tökkiä kapulan päitä, heilutella käsiäni ja silitellä Kodan kuonoa ilman, että se päästää irti. Harjoteltiin tätä sopivasti myös maanantain tokotreeneissä ja häiriökään ei saanut Kodaa irrottamaan. Vielä pitäisi saada Koda innokkaammin käskystä tarttumaan kapulaan ja seuraavaksi pitäisi sitten saada tämä hyvä pitäminen yhdistettyä siihen itse noutamiseen... Aloitetaan niin, että Koda vain nostaa lattialta kapulan ylös ja pitää suussaan, ja siitä sitten edetään myöhemmin liikkeeseen.


Lisäksi ollaan treenailtu takapään käyttöä, jos sillä saataisiin apua tohon vinoon perusasentoon. Ostin tätä varten pienen vadin, joka nyt kuitenkin osoittautui vähän liian pieneksi näin alkuun, joten olen käyttänyt koulukirjoja korokkeena. Koda oppi nopeasti laittamaan etutassut korokkeelle käskyllä "päälle". Se, että Koda oppi kurottamaan kohti sen kyljen kohdalla pitämääni namia takatassuja liikuttamalla, eikä astumalla pois korokkeelta, vei hieman kauemmin. Pikkuhiljaa Koda on oppinut liikuttamaan takapäätään, kuitenkin aika paljon vielä etutassut liikkuu korokkeella, mutta melko harvoin enää astuu kokonaan alas kirjapinolta. Takapään liikuttaminen on tällä hetkellä selvästi helpompaa oikealle kuin vasemmalle, mutta tarkotuksena olis treenailla molemmat yhtä vahvoiksi. Koda on muutenkin hieman toispuoleinen ja esimerkiksi kiepin oppiminen vasemmalle oli tosi paljon suuremman työn takana kuin oikealle. Aion opettaa jossain vaiheessa myös oikealla puolella seuraamisen, jotta ei pahenneta tuota toispuoleisuutta tokoilulla. Vähitellen muutan tätä takapäätreeniä siihen suuntaan, että Koda oppisi takapäätä kääntämällä perusasentoon tulemisen, vaihdan korokkeen esimerkiksi pieneen pyyhkeeseen ja lopulta häivytän kokonaan. Ja toki myös tuo käsiapu häivytetään pois ja tilalle lisätään käsky. Tämän opittuaan Kodalla on keinot korjata hieman vinoa perusasentoa helposti.



Tokoliikkeiden lisäksi olen yrittänyt vahvistaa paimennustreenejä varten suuntakäskyjä "kierrä" ja "ympäri". Treenailtiin näitä vähän hallissa, mutta lisäksi olen pihalla juoksuttanut Kodaa kukkapenkkiä ja puita ympäri. Katsotaan, osaako Koda yhdistää tätä muualla vahvistettua kiertämistä paimennustilanteeseen. Vielä pitäisi paljon harjoitella liikkeestä maahanmenoa, sillä sitä tarvitaan niin tokossa kuin paimentaessakin! Viikonloppuna varmaankin vanhempieni pihalla treenataan tätä.    

Pieniä, mutta niin tärkeitä juttuja!


Kiira & Koda 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! :)