lauantai 25. kesäkuuta 2016

Vesipelastuksesta

Olen maininnut aiemmissa postauksissa, että olemme käyneet Kodan kanssa vesipelastusharjoituksissa. Nyt vihdoin onnistuin räpsimään muutaman kelvollisen kuvan treeneistä ja lisäksi isäni otti muutaman kuvan tämän päiväisistä itsenäisistä harjoituksistamme, joten sain hyvän tilaisuuden kertoa enemmän tästä lajista. Vesipelastus on koirille Suomessa vain harrastus, eikä niitä käytetä siis oikeasti rantavahteina.

Vesipelastukseen jalostettuja koiria ovat landseer ja newfounlandin koira, ja ne saavat näin ollen kilpailla suoraan alokasluokassa vesipelastuskokeissa. Muut rodut joutuvat kilpaillakseen suorittamaan soveltuvuuskokeen (=sove) ennen kuin pääsevät varsinaisesti kisaamaan. Tällä hetkellä soveltuvuuskoetta saa yrittää vain kahdesti, joten kannattaa harjoitella kunnolla ennen kokeisiin menemistä. Lajin säännöt ovat kuitenkin muuttumassa vuoden vaihteessa, joten minua ja Kodaa tulee koskemaan uudet säännöt.




Colliet eivät ole rakenteeltaan varsinaisesti uimareita, joten minulla ei vesipelastuksen suhteen ole mitään suuria tavoitteita ja haaveita. Upeaa olisi saada edes soveltuvuuskoe läpi. Koda on uimisen suhteen hieman pohdiskeleva, menee kyllä veteen, tykkää kovasti kahlailla ja hyppää myös kutsuttaessa veneestä ja ui rantaan, mutta ei kuitenkaan ole vielä täysin innostunut. Odotankin, että päästään yhdessä mökille heinäkuun puolen välin jälkeen ja päästään harjoittelemaan lisää niin, että minäkin uin.

Vesipelastus olisi mielestäni Kodalle hyvä harrastus, sillä uiminen on hyvää liikuntaa, ensinnäkin viilentämään kuumina kesäpäivinä ja toisekseen tekemään hyvää ison koiran nivelille. Lisäksi uiminen kehittää monipuolisesti ja eri tavalla koiran lihaksistoa kuin juokseminen. Olen myös hieman itsekäs, nimittäin minun mielestä olisi vaan todella kivaa, jos koirani tykkäisi uida. En tietenkään Kodaa pakottaisi uimaan, jos huomaisin sen olevan hänen mielestään täysin vastenmielistä.

Treeneissä koirakoita on vaihteleva määrä, joskus viisi, joskus yli kymmenen. Koirat treenaavat vuorotellen yhden liikkeen kerrallaan ja muut koirat odottavat sivussa. Liikkeitä ovat muun muassa veneen hinaaminen rantaan, tavaran vieminen rannalta/toisesta veneestä veneeseen, veneestä hyppy ja hukkuvan pelastaminen. Edellisissä treeneissä sain kunnian olla hukkuva, tai itseasiassa itse lupauduin tähän tehtävään ja kaduin samantien. Edellisissä harjoituksissa nimittäin satoi vettä ja lämpötila oli noin 16 astetta. Siinä sitten hypättiin viiteen kertaan veneestä, huidottiin käsillä ja lilluttiin mukana, kun koira kuljetti rantaan. Onneksi olin ottanut vaihtovaatteet mukaan ja autossa on tehokkaat lämmitykset.



Kodan kanssa olemme harjoitelleet varsinaisesti vasta veneestä hyppyä ja rantaan uimista, sekä köyden hakemista vedestä maalle ja viime treeneissä vähän myös dummyn viemistä rannalta veneeseen. Haluan treenata pieniä pätkiä kerrallaan ja korkeintaan yhtä uutta juttua treenejä kohti, ettei Kodan innostus laannu. Koska en tavoittele Kodalle vepevalion arvoa, vaan haluan hyvän ja tehokkaan kesäharrastuksen, ei ole järkeä väsyttää nuorta koiraa liian vaikeilla tehtävillä. Lisäksi muut koirat ja ympärillä häärivät vieraat ihmiset tuovat lisähaastetta nuoren koiran treeneihin, joten edetään rauhallisesti Kodan ehdoilla.

Olen opettanut Kodalle tosiaan maalla köyden hakemista, jotta se sujuisi vedestäkin luontevammin. Olen huomannut, että Koda vaatii miettimisaikaa ennen kuin uskaltaa kokonaan pulahtaa uimaan. Sen vuoksi oli hyvä päästä harjoittelemaan itsenäisesti, jotta Kodalla olisi rauha suorittaa omaan tahtiin. Sitten kun Koda on kerran ponnistanut rannasta uimaan, sujuu loppu harjoitukset helposti ja Koda juoksee pomppien veteen. Köyden hakemisen lisäksi harjoittelimme tänään dummyn hakemista vedestä.





Tämän päivän itsenäisissä harjoituksissa yritin opettaa Kodalle hukkuvan pelastamista. Koska käytössäni oli rantasauna, uskalsin mennä uimaan ja Kodan pelastettavaksi. Pelastaminen tapahtuu siis niin, että hukkuvalla on dummy käden jatkona, koira ottaa dummysta kiinni ja tuo hukkuvan rantaan. Kodalta pelastaminen onnistui erittäin hyvin ensimmäiseksi kerraksi, Koda oli rauhallinen, vaikka olin ensimmäistä kertaa sen kanssa uimassa, otti dummyn suuhunsa, eikä päästänyt irti, vaikka roikuin perässä. Kokeilin ensin niin, että kävelin Kodan vierellä vedessä ja toisella kerralla niin, että uin kevyesti mukana. Viimeisellä kerralla Koda sai hetken aikaa vetää minua kunnolla perässä.   


Uimisen jälkeen Koda on aina aivan poikki ja pyrinkin ottamaan seuraavan päivän kevyemmin, etenkin jos Koda on vepetreeneissä joutunut uimaan pitkiä matkoja. Lisäksi pitäisi ottaa tavaksi kevyet venyttelyt uintipäivän jälkeen, jotta Koda selviää ilman suurempia lihaskipuja.

Pidän Kodalla uintiliivejä pidemmillä uintimatkoilla, jotta Koda ui varmasti hyvässä asennossa, eivätkä lihakset rasitu liikaa. Lisäksi uinnin jälkeen on hyvä käydä vielä kevyellä palauttavalla kävelyllä ja kuivata koira hyvin välttääkseen iho-ongelmia, itse useimmiten föönaan Kodan tiiviin ja paksun turkin takia.


Sitten pääsin vielä itse nauttimaan lämpimistä löylyistä ja Koda pääsi lepäämään. Tästä on hyvä jatkaa ensi viikon vepetreeneihin, itsenäisten treenien perusteella voi hieman lisätä vaikeusastetta.


Kiira & Koda

2 kommenttia:

  1. pakko kommata tähänkin minkä kautta reenaatte vepeä? hienostihan tuo menee :) meilläkin tavoitteena wakan kanssa päästä aloittaan vepe ja jos moti riittää niin josko ihan valiokis asti? hmmmm

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan Hämeenlinnan Seudun Vesipelastuskoirissa! Koda vielä hieman aristelee tota vettä, mut tykkää kyllä uida sitten kun sinne menee, samalla tavalla kuin pentukurssillakin :D aikaahan toi vie, varsinkin kun treenit turengissa eli menee tunti yhteen suuntaan ajomatkaan aikaa ja treenitkin kestää koirakoiden määrästä riippuen 3-4h. Mä olisin tyytyväinen jo soveen mut nälkähän tietysti kasvaa syödessä että katsellaan mihin asti sitä oikeesti päätyy :D

      Poista

Kiitos kommentista! :)