lauantai 9. kesäkuuta 2018

Hakukausi tehokkaasti käyntiin

Mun on ollut kauhean vaikea kirjoittaa hakutreeneistä teille mitään. Laji on mulle/meille vielä niin uusi, että on hankalaa pukea treenejä sanoiksi tai analysoida niistä mitään, kun on omakin pää vielä aika sekaisin. Me aloitettiin hakuilu Kodan kanssa siis vihdoin viime keväänä hakuleiriltä, kesä treenailtiin Joensuussa collieporukalla ja syksyllä saatiin vihdoin oma hakuporukka Tampereellekin ja nyt keväällä sen kanssa jatkettu. Treenikertoja meillä on alla oikeasti vielä toosi vähän, pyöristettynä ehkä ylletään juuri ja juuri kolmeenkymmeneen kertaan. Haukkuilmaisuja on treenailtu talven aikana erikseen ja muutaman kerran kokeiltu niitä myös itse hakuun yhdistettynä, mutta toistaiseksi pidetään ne kuitenkin vielä erillään toisistaan.

© Aino Vakkilainen

Kevään hakuilut lähti kunnolla käyntiin toukokuun puolen välin Tampereen palveluskoiraharrastajien hakuleiriltä, jossa kouluttajana oli Sari Kärnä. Vieraassa maastossa ja hieman helteen uuvuttaneella Kodalla ei ollut ihan niin hyvää käsitystä siitä, mitä ollaan tultu tekemään, kuin olisin toivonut ja apuja jouduttiin käyttää melko paljon vielä. Tehtiin lyhyitä sekametsäharjoituksia, eli Koda sai ääniavut peräkkäin piiloilta 4-1, jonka jälkeen se lähetettiin näille piiloille. Helteen takia Koda ei oikein jaksanut leikkiä, vaikka se muutoin palkkautuu paremmin leikillä kuin ruualla. Toisaalta se kuitenkin vaatii aktiivista ja heittäytyvää leikittäjää, ihan mikä tahansa lelun heiluttelu tai heittely ei saa sitä palkkautumaan. Positiivisina asioina sanottakoon, että Koda irtoaa hyvin, on motivoitunut silloin, kun tajuaa, mitä ollaan tekemässä ja on sinnikäs etsimään, vaikka ei täysin aina osaa vielä hajua paikantaakaan. Leiriltä lähdettiin taas muutamaa oppia rikkaampana ja palattiin pari askelta omissa treeneissä taaksepäin.

TPKH:n hakuleirin jälkeen seuraavat hakutreenit taisivatkin olla sitten seuraavalla leirillä, kun kesäkuun alussa osallistuttiin Haamuja Tuulessa -hakuleirille Lopella. Edellisenä viikonloppuna oli tarkoitus olla mukana collieiden pk-ringin rauniokoulutuksessa Joensuussa, mutta osteopaatti antoi meille treenikiellon viikoksi ja hyppykieltoa koko kesäksi takapäästä löytyneen, jo kroonistuneen jumin takia, joten jätettiin rauniot suosiolla välistä. Annoin Kodalle myös kipulääkekuurin, jos se jumin takia kipuilee, mutta lopulta en oikeastaan mitään muutosta sen käyttäytymisessä tai liikkeessä nähnyt, joten uskallettiin hakuleirille osallistua. Hyppimättä ollaan kuitenkin koko kesä ja muutenkin otetaan rauhallisemmin treenien suhteen. 

© Aino Vakkilainen

Haamuja Tuulessa -leirillä jatkettiin siitä, mihin edellisellä hakuleirillä lopetettiin. Muistikuva- ja sekametsäharjoitukset osoittautuivat Kodalle hieman liian vaikeiksi vielä, järkyttävä helle oli tälläkin leirillä ja Kodan vatsa oli mennyt poronlihakokeilusta kipeäksi, joten tehtiin vielä astetta helpompaa treeniä. Tehtiin hieman vietin nostatusta ja motivaatiotreeniä pakenevilla maalimiehillä ja sen lisäksi vahvistettiin nenän käyttöä ja suoraan etenemistä P-pistoilla. P-pistolle on kyllä ilmeisesti monta muutakin nimitystä, mutta sillä tarkoitetaan harjoitusta, jossa koira ensin näkee maalimiehen metsässä suoraan lähetyspaikasta eteenpäin. Tämän jälkeen koira käännetään pois ja maalimies siirtyy tuulen alle, eli vastatuulta kohti ja samalla muutaman metrin keskilinjaa päin. Näin koiran juostessa suoraan kohti paikkaa, jossa maalimies hetkeä aiemmin seisoi, se törmää matkalla hajuun ja löytää maalimiehen nenän perusteella uudesta paikasta. Harjoitus toki sitten toimiikin parhaiten aukeassa maastossa, tuulisella säällä.

Lisäksi harjoiteltiin illalla majoitusmökin pihassa erikseen ilmaisua. Ilman viilettyä ja Kodan mahakivun helpotuttua olikin sillä illalla jo ihan erilainen ote tekemiseen ja leikkimiseen. Se lähti hyvin mukaan taisteluleikkeihin ja oli enemmän oma, hönö ja energinen itsensä kuin päivän hakutreeneissä oli ollut. Kodan haukku alkaa olla suhteellisen hyvällä mallilla, se aloittaa haukun aika nopeasti, haukkuu hyvällä, kuuluvalla äänellä ja kestoakin alkaa olla jo ihan mukavasti. Tehtiin muutama ilmaisuharjoitus myös "umpipiilolla", eli kevythäkillä. Yritettyään ensin juosta täysiä häkin sivuseinästä läpi, aloitti se itsevarmasti haukun, hyvin osaa yleistää ilmaisua siis!

© Aino Vakkilainen

Saatiin leiriltä ohjeeksi jatkaa nyt P-pistoilla ja viettiä nostattavilla harjoituksilla useampia treenikertoja, ja siirtyä pikkuhiljaa sitten vaikeampiin harjoituksiin, pareittain tehtäviin P-pistoihin (eli avut ensin molemmilta puolilta, sitten lähetys molempiin), sekametsään (esimerkiksi ensin neljältä piilolta avut, sitten lähetys valmiille) ja myöhemmin "viivästettyyn" sekametsään (avut piiloilta, pari koiraa treenaa välissä, lähetys valmiille maalimiehille). Aloittelevana harrastajana näistä leireistä jää niin älyttömästi käteen, kun omalle koiralle saatujen treenivinkkien lisäksi näkee aina monen hyvin erilaisen ja eri koulutusvaiheessa olevan koiran harjoituksia ja erilaisten ongelmien ratkomista. Loistavien vinkkien ja kivojen muistojen lisäksi tältä leiriltä jäi käteen myös treeniryhmä kesäksi meidän tämän kesän kesäloisimiskunnasta, Tuusulasta. Kerran on käyty tässä porukassa treenaamassa ja vaikutti toimivalta, aktiiviselta, mukavalta ja osaavalta porukalta.

Alunperin alkuvuodesta taisin asettaa tavoitteeksi HK1 -koularin tänä vuonna, mutta nyt treenien makuun päästyäni ja koko ajan enemmän lajista oppiessani olen tullut siihen tulokseen, että taitaa olla kyllä realistisempaa tavoitella koularia vasta vuoden päästä. Keskeneräisen koiran kanssa en halua elämäni ensimmäiseen palveluskoirakokeeseen mennä, kesä on töiden osalta mulla aika kuormittavaa aikaa ja Kodan takapään vuoksi pitäisi treenimäärät pitää melko maltillisina. Mutta eihän sitä tietty etukäteen koskaan tiedä, millä tahdilla koira asioita sisäistää :) 

© Aino Vakkilainen

Pahoittelut ehkä hieman tai erittäin sekavasta tekstistä, yritän jatkossa kirjoitella tarkemmin myös näistä maastotreeneistä!

Kiira & Koda


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! :)