tiistai 16. tammikuuta 2018

Viikon treenikoonti

Paluu arkeen, paluu treenirutiineihin ja paluu treenirutiinien rikkomiseen, tai ainakin sen yrittämiseen. Viime viikko meni opiskeluihin orientoituessa ja valitettavasti treenisuunnitelmat siinä sivussa kärsi. Jos ei ole kunnollista suunnitelmaa, mulla on paha tapa tehdä vähän kaikkea ja laajoja kokonaisuuksia ilman mitään päämäärää, ja lopulta treeneistä ei juuri hyötyä olekaan, vaikka koiralla varmaan ihan hauskaa onkin. Onneksi on sentään viikottainen Jalosen Mikan tokovalkku, on edes yksi treeni, missä hiotaan niitä pienempiä palasia ja katsotaan, että palkkauksessa on edes joku järki.

Viikon aikana on kuitenkin muutamia selkeytyksiä tehty treenisuunnitelmiin ja eiliset treenit olivat jo jossain mielessä tolkullisemmat. Viikon aikana ollaan keskitytty erityisesti peruutuksiin, ruutuun, merkin kiertoon ja tunnariin. Jääviin pitäisi keskittyä myös isolla energialla, samoin kaukojen vaihtonopeuteen ja istu-seiso-istu -vaihtojen alkeisiin, mutta niiden treenaamiseen ei tunnu ohjaajalta löytyvän intoa...



Koda osaa kyllä peruuttaa, mutta ollaan opeteltu se vähän sellaisena höpöhöpö -liikkeenä jo pentuna, ja sille tasolle se on jäänyt. Koda siis käskystä peruuttaa askelen tai kaksi ja jää odottamaan lisäohjeita. Lisäksi peruuttaminen tapahtuu usein aivan vinoon. Peruutusten avuksi otettiin käyttöön takajalkatargetti. Ideana opettaa koira peruuttamaan suoraan niin kauan, kunnes alusta tulee vastaan. Alustana olen käyttänyt kirjaa tai vastaavan korkuista, tuntumaltaan matosta selvästi erottuvaa alustaa. Koda on tajunnut alustan ihan hyvin ja tavoittelee sitä takajaloillaan, mutta vielä liikerata helposti kulkee hieman vinoon, takajalat steppaa alustaa alle hakiessaan ja muutaman askelen jälkeen Koda jää odottamaan lisäkäskyä. Tarkoitus olisi saada peruutus ohjaajan edessä sujuvaksi ja suoraksi, ja yleistää sitten seuraamisen yhteydessä tapahtuvaan peruutukseen samoin takajalkatargettia apuna käyttäen. Etenkin seuraamisen yhteydessä Koda kaartaa peruuttaessaan heti toisella askeleella voimakkaasti vasempaan.



Merkin kierrossa jatketaan kuuntelu- ja erottelutreenejä - kapuloita maahan häiritsemään, ruutu kiertotörpön viereen, leluja matkan varrelle, ennen käskyä kapulan heitto jne. Toistaiseksi Koda reagoi näihin häiriöihin, etenkin kapuloihin, tosi vahvasti ja mieluusti karkaisi noutamaan kapulaa. Tähänkin jatkossa tarvitaan apparia estämään kapulalle juoksu ja siitä palkkautuminen. Itse kierto sujuu jo hyvin, tosin olen liiaksi kehunut Kodaa samassa kohdassa, jolloin paluuvauhti ilman kehua on hieman ruvennut kärsimään.

Ruudussa palattiin, kuten jo aiemmin vähän ennustelinkin, takaisin kosketusalustaan. Pari päivää peruutusta alustalle treenattuamme Koda tarjosi ruudussakin alustalle takajalkoja. Alkuun korjasin etujalat alustalle, mutta sinnikkäästi Koda kiepautti takajalkansa sinne ja mietin, onko sillä nyt niin väliä kummat jalat siellä alustalla on? Jos jollain lukijalla on tästä mielipide, kuulisin sen erittäin mielelläni! Lisäksi olen nyt laittanut palkkapurkin/lelun apparin kanssa odottamaan ruutunauhan taakse, jotta Kodan ajatus olisi jatkossa ennemmin ruudun taka- kuin eturajalle.



Syksyn tokovalkussa muutamia harjoituksia tehtiin tunnistusnoudon edistämiseksi, mutta Koda ei ymmärtänyt näiden perusteella vielä yhtään, mitä siltä haluttiin. Se suoritti kyllä, mutta ajattelin tehtävän olevan vaan puukapuloiden etsiminen. Joululomalla alettiin sitten vanhempieni luona tosissaan työstämään tunnaria ja hetken erilaisia tekniikoita mietittyäni päädyin tulitikku -tyyliin. Eli ensin opetetaan ohjaajan hajuisen tulitikun (sytytyspää toki katkaistuna) etsiminen. Nose Workia treenanneelta Kodalta tämän oppiminen kävi nopeasti ja aloin lisätä hajuttomia tunnarikapuloita häiriöksi. Edistystä tapahtui tosi nopeasti ja pian jo vaihdettiinkin oikea tunnarikapula tulitikun tilalle. Ollaan treenattu myös niin, että hajuttomat kapulat ovat esillä ja oma kapula piilotettuna esimerkiksi peiton sisälle tai maton reunan alle.

Nyt ollaan siinä tilanteessa, että kaksi kertaa hallissa ollaan treenattu liikkuroitua tunnaria, molemmilla kerroilla häiriökapulat siis hajustettu liikkurilla ja sillä ei ole ollut mitään vaikutusta Kodan työskentelyyn. Oikean kapulan etsiminen sujuu treenimäärään nähden upeasti, nyt vain varmuutta tunnarikapulan pitoon ja palautukseen.




Videopätkiin otan taas ilolla vastaan kommenttia! Ja etenkin tuosta ruudun takajalkatargetista kaipaisin mielipiteitä :)

Jospa seuraavan kerran kirjoittelisin noista tällä hetkellä vastenmielisiltä tuntuvista liikkeistä, jäävistä, kaukoista ja osin myös paikkamakuusta /-istumisesta.


Kiira & Koda

10 kommenttia:

  1. Mä en ehkä lähtisi kosketustargetilla tekemään ruutua. Mun mielestä nyt näyttää siltä, että Kodan mielestä tehtävän tarkoitus on mennä seisomaan targetille. Ootteko kuinka paljon tehnyt ruutua ilman targettia? Eli onkohan Kodalla mitään ajatusta niihin kartioihin ja nauhaan? Mun mielestä ruutu on melko vaikee koiralle saada hahmottumaan, mutta ite oon opettanut Riialle ihan vaan namialustalla ja lelulla siten, että se on lähetetty ruutuun suoraa palkalle ja usein vieläpä "sokkona" sinne niin, ettei se ole nähnyt sinne laitettavan mitään tai näe siellä olevan mitään (namialustaa tai lelua) esim. korkean nurmikon tai tosi huomaamattoman namialustan takia. Mutta ideana on ollut juurikin se, että koira oppisi, että "ruutu" tarkoittaa sitä, että neljän kartion sisällä odottaa palkka. Sittemminhän sen palkan on saanut pikkuhiljaa häivytettyä sieltä menemällä useammin ja useammin itse perässä ruutuun palkkaamaan.

    Mutta kyllä varmaan kosketustargettikin toimii ja ruudun opettamiseenhan on varmana sata ja yksi keinoa. Mutta tässä videolla ainakin näyttää siltä, ettei Kodalla ole muuta mielessä, kuin "laita takatassut targetille." Mutta jos tuolla keinolla jatkatte, niin mun mielestä olis tuossa tilanteessa hyvä vaatia joka tapauksessa koiralta vain jompaa kumpaa. Käytännössä sillä ei ehkä ole väliä, onko siinä etu- vai takajalat. Oisko takajalkatargetti jopa helpompi häivyttää, kun koira ei muutenkaan näe sitä? Päätä kuitenkin jompi kumpi ja vaadi siltä aina se.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo ruutuun tosiaan on monta tyyliä opettaa, mutta meillä ainakin Jalosen tokovalmennuksessa on nimenomaan alettu kosketusalustalla ruutua rakentaa. Silloin koiralla on selkeä tehtävä siellä ruudussa, sinne mennään seisomaan keskelle ruutua ja odotetaan siinä. Namialustakin tavallaan on selkeä, mutta ei mun mielestä niin tarkka tehtävä koiralle ja kriteerit on vaikeampi pitää joka kerta samana toisin kuin kosketusalustalla 🤔 ja samalla tavoinhan se koira oppii etsimään lopulta sitä ruutua kun kosketusalusta häivytetään versus namipurkki häivytetään, molemmissahan se kuitenkin alunperin etsii jotain muuta kuin ruutua, oppii vain, että se alusta/purkki löytyy sieltä ruudusta.

      Ja tosiaan ollaan tehty sillä namipurkin kannella tähän asti, nää videoidut oli ekat kerrat about puoleen vuoteen kosketusalustalla eli oletan kyllä et se etsii myös sitä ruutua. Ollaan tehty eri suunnista, eri etäisyyksiltä just siks, että se oppii etsimään sitä ruudun näköistä hässäkkää ja menemään sinne lyhyintä tietä. Ja ruutuhan on tosiaan meillä aika alkeissa, eli ei olla juurikaan tehty ilman targettia/purkkia.

      Poista
  2. Meillähän on ollut Ellin kanssa ruudussa takajalkatargetti vähän sattumalta myös. Jonkin verran sitä ollaan treenattu ja sillon oon vaan laittanut targetin tarpeeksi lähelle sitä ruudun takaosaa, jotta sijottuminen siellä olisi hyvä. Harva takajalkatargetilla sitä kuitenkaan opettaa, Jalonen joskus oli siitä sitä mieltä että miksi ei, mutta Kivimäen Riitta kehotti vaihtamaan sen etujalkatargetiksi. Saa nyt nähdä kumpaa tullaan jatkossa treenaamaan, Elli kuitenkin tarjoaa aina enemmän takajalkojaan alustalle... :D En loppupeleissä nää itsekään syytä miksi vaihtaa, kunhan kriteeri on selvä itselle ja koiralle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin mäkin aattelin, ettei sillä väliä, kunhan kriteeri on sama ja asettaa sen targetin sit vaan oikeeseen kohtaan ajatellen, että siihen kohtaan haluu takajalat jatkossa :) Ja helpompi se kai kuitenkin on tehdä niin, miten koira luonnollisesti tarjoaa. Ja meillähän on kaukotkin takajalat paikallaan eli siinäkin käytetty takajalkatargettia. Mut että toi ruutu tuntuu työläältä, huhhei... kukahan tälläsenki järjettömän tehtävän on keksiny... :D

      Poista
    2. Meillä taas on melko helposti lähteny ruututreenit käyntiin, toki nyt ei olla pitkään aikaan sitä treenattu, niin en tiedä miten hyvin on jo Elliltäkin unohtunut. Eiköhän se Kodakin siinä tule ihan päteväksi vielä! :D

      Poista
    3. Kyllä meilläkin on käyntiin lähteny ihan hyvin ja Kodahan on treenimäärään nähden ihan päteväkin kai, mut jotenkin se tuntuu vaan niin työmaalta, etenkin kun avoimessa luokassa tuntuu melkein kaikilla kaatuvan nimenomaan siihen ruutuun :D ehkä siitä on tehnyt itselle semmosen monsterin jo muitten puheitten perusteella...

      Poista
  3. En ole koskaan takajalka targetista kuullut. :0 Etujaloille käyttänyt jokaisen koiran kanssa (siinäkin tahdon, että koira menee suoraan targetille ja kääntyy vasta sitten, ruudussa ei peruuteta tai aloiteta käännöstä jo ruudun etureunasta). Alkuun koira juokseekin ajatellen targettia, pidempää tai salaa laitettua ei aina heti näe. Kun se osaa "sokkona" juosta niin, olen ottanut joka toinen tai kolmas ilman. Jotkut häivyttää alustaa myös taaksepäin ja hihkaisee palkan taas ruudun sisällä. Olen käyttänyt siinä kohdin myös sekaisin näyttöruutuja, avustaja tai itse näyttää paikan. Alkuun ja välillä myös lelua motivaatioon. Ja koiran on kuulunut pysyä alustalla, ei tule vastaan. Paikkaa on treenattu myös joka suunnasta ruutua (itse aina ruudun edessä normipaikassa) ja koira on korjannut alustalle, näytettyyn ruutuun tai muistikuvana ilmankin apua (mahd. avun jälkeen seuraavalla toistolla). Alusta lähtien myös virittely "missä ruutu" tms lähetyksiin, kun koira on sivulla tai seuraa sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tuota takajalkatargettia taida oikeen kukaan käyttää :D onhan se toki helpompi ja loogisempi opettaa koiralle, että ne etujalat menee siihen targetille. Ja niin mullakin oli tarkoitus, mutta Koda tosiaan alkoi ite sinnikkäästi tarjoamaan niitä takajalkoja, joten mietin, miksi ei? Sama ideahan siinä on, koira kääntyy sitten vähän eri tavalla ympäri. Ja kuten sanottua, alustahan molemmissa tekniikoissa häivytetään sieltä ruudusta. Mutta en tiedä, aika näyttää toimiiko :D katotaan mennäänkö metsään tän kanssa. Mietin tässä myös, että takajalkatargetinhan saa alunperinkin asettaa aikalailla ruudun takaosaan, jolloin koiran ajatus on ehkä (??) helpommin ruudun perälle asti, mikä tietty olisi positiivista. Monella kun tuntuu targetin häivyttämisen jälkeen olevan ongelmana just se, että koira jää liian eteen. Mutta tosiaan ajan kanssa sen näkee, onko ihan typerä ratkaisu :D mäkin olen käyttänyt viritystä ennen lähetyksiä ja yrittänyt tosiaan palkata eri tavoin.

      Poista
    2. Ei se eteenjäänti ole targetille meno tavasta kiinni, vaan mitkä on kriteerit ja mitä palkkaa. Tai häivyttääkö alustan liian nopeasti pois. Jokainen koira yrittää sitä, että kelpaako jos ei mene riittävän pitkälle ja kaukaa voi nähdä itsekin väärin. Käytän targettia myöhemminkin apuna, jos haluaa keskittyä toiseen asiaan kuin paikkaan tai tiedän, että paikka on vaikea kyseisessä lokaatiossa. Tai tarvitsee muistutella oikeaa paikkaa. :)

      Poista
    3. Joo tottakai siis kriteereistä ja koiran osaamisesta (tai siis ymmärtääkö todella tehtävän) kiinni ensisijaisesti! Mutta ajattelin lähinnä siis niin, että kun takajalkatargetin joutuu laittamaan taaemmas kuin etujalkatargetin, mikäli koiran haluaa seisomaan keskelle ruutua, niin takajalkatargettia käyttäessä koiran ajatus saattaa (siis huom spekulointia :D) olla sinne taaemmas. Samoin kuin jotkut käyttävät kuollutta palkkaa ruudun takana samasta syystä. Vaikka siis toki lähtökohtaisesti eteenjäänti on seurausta liian nopeasta etenemisestä, vääristä kriteereistä yms. Ja toki, targetti on kätevä tapa opettaa, on helppo palata takaisin päin!

      Poista

Kiitos kommentista! :)