maanantai 11. syyskuuta 2017

OnniDog part 1/2

Viikonloppuna kauan odotettu OnniDog -leiri koitti vihdoin. Perjantaina ajelin suoraan Seinäjoelta opinto"matkalta" Himokselle ja koska Koda oli edeltävän viikon vanhempieni luona hoidossa, tuli Koda Himokselle äitini kyydissä. Samassa mökissä majailivat Riuttaskorven retkeltä tutut Elina ja Elli, samoja koulutuksia meillä ei ollut, mutta luennoilla Elina oli seuranani. Myös äitini jäi mökille, koska Seinäjoki -jaksoni jatkuu vielä tämän viikon ja sunnuntaina äiti vei Kodan mukanaan Himokselta kuten oli sen sinne tuonutkin.



Launtaina aamu alkoi Katriina Tiiran luennolla koiran kognitiosta. Olen aina ollut huono kuuntelemaan luennoilla, joten päätin heti alkuun, että tästä on nyt pakko yrittää tehdä hyvät muistiinpanot, ettei kaikki mene toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Luento olikin erittäin mielenkiintoinen, eikä heti aamustakaan tarvinnut tsempata pysyäkseen hereillä tai kyetäkseen keskittymään. Luennolla käsiteltiin muun muassa mitä tunteita koira tuntee, miten koira lukee ihmisen eleitä, miten koira oppii ja miten eri koirarodut eroavat toisistaan esimerkiksi oppimiskyvyssä tai ihmiseen tukeutumisessa.

Opin esimerkiksi, että tieteellisestikin on todistettu koiran oppivan monimutkaiset tehtävät paremmin matkimalla kuin sheippaamalla. Tämä on helppo uskoa, kun on seurannut pienen hetken paimennuksen ihmeellistä maailmaa, miten pienet pennut seuraavat kokeneempia koiria paimenessa ja samalla oppivat hämmästyttävän nopeasti. Sen lisäksi, että koira oppii matkimalla toiselta koiralta, oppii se myös matkimalla ihmistä. Matkiminen täytyisikin Kodalle opettaa ja testata tätä oppimistapaa ihan käytännössä. Tutkimuksia siitä, onko matkimalla oppimisessa eroja eri koirarotujen välillä, ei Tiiran mukaan ole vielä tehty.

Käsiteltiin paljon myös sitä, miten paljon se koira oikeasti lukeekaan omistajan/ohjaajan eleitä. Tätä ollaankin paljon käsitelty Jalosen tokovalmennuksissa, joissa ollaan nyt muutamia kertoja Kodan kanssa käyty. Miten tärkeää se oikeasti on, että ei heilu ylimääräistä ja käytä vartaloaan, koira kun lukee niitä paljon enemmän kuin sitä mitä ohjaaja sanoo, ja sitten koetilanteessa ollaankin pulassa, kun kroppa on jännityksestä kankea. Erityisesti työkoirarodut ja rodut, jotka ovat jalostettu tekemään ihmisen kanssa yhteistyötä, eli esimerkiksi paimenkoirat, lukevat ihmisen eleitä muita paremmin.



Luennon jälkeen lähdettiin hakumetsään, missä Koda sai luvan olla ensimmäinen koira. Tehtiin ensimmäinen pisto ääniavulla ilman ilmaisua. Koda lähti hyvin, tosin pistosta ei tullut kovin suora, kun metsässä meni monia suht leveitäkin polkuja, jotka ohjasivat sen juoksusuuntaa. Ensimmäinen maalimies löytyi hienosti. Toinen tehtiin ilman ääniapua ja Koda ampaisi ihan vinoon. Ilmeisesti kuitenkin siksi, että tuuli puhalsi voimakkaasti maalimiehen hajun juuri siihen suuntaan, Koda nappasi hajun ja kaarsi maalimiehelle. Odotettiin yksi kunnon haukahdus ja siitä palkka. Seuraava pisto niin, että maalimies antoi ääniavun ja liikkui sen jälkeen sivulinjaa eteenpäin ennen kuin lähetin koiran. Tarkoituksena siis, että Koda oppisi sekä kulkemaan suoraan että muodostamaan pikkuhiljaa laatikoita. Viimeisenä otettiin pako ja kunnon haukkuilmaisu. Koda oli kyllä selvästi väsynyt uudesta yöpaikasta ja Ellin kanssa riehumisesta ja tekeminen oli sen mukaista. Koda sai metsästä myös jonkun ihanan tytön hajut nenäänsä, eikä leuan väpätyksestä meinannut tulla loppua. Meillä siis hieman vaisu treeni, mutta saatiin kyllä pari uutta vinkkiä ja motivaatiota treenien jatkamiseen!

Haun jälkeen mentiin mökille hetkeksi lepäilemään ja Koda vaipuikin syvään uneen ihan hetkessä. Oltiin ilmottauduttu kontakti -tunnille, mutta Koda oli niin uupunut, että päätin perua osallistumisemme sinne ja otettiin sen sijaan hieman pidempi lepotauko. Lepäilyn jälkeen lähdettiin vielä tapahtumakentälle Jirka Vierimaan toiminnallisia vahvisteita treenailemaan. Oltiin Jirkan impulssikontrolli -verkkokurssilla keväällä, enkä sen takia ollut ilmottautunut Jirkan luennolle ollenkaan. Jälkeenpäin ajateltuna se luento olisi voinut olla kyllä hyödyllinen, paljonhan sitä jo puolessa vuodessa on ehtinyt kurssin sisällöstä unohtaa. Tunnilla harjoiteltiin palkkaamaan koiraa jollakin toiminnalla, eli koiran tehdessä jonkin mielestään tylsemmän tehtävän, se saa palkaksi jotain hauskaa tekemistä ja sen jälkeen vielä lelu- tai ruokapalkkaa. Harjoiteltiin Kodan kanssa esimerkiksi yhdistelmiä istuminen + kieppi + namipalkka ja maahanmeno + kuonokosketus + namipalkka.

Meille ei ehkä vielä tämän yhden tunnin perusteella oikein auennut tämä asia, en ehkä löytänyt niitä toimintoja, jotka Kodan mielestä toimisivat ns. palkkana. Kuonokosketusta se teki kyllä innokkaasti, mutta kiepit se koki kyllä enemmän tehtävänä kuin palkkana, vaikka se sille mieluisa tehtävä onkin. Toiminnallisen vahvisteen toimivuutta voi Jirkan mukaan kokeilla niin, että kun olet muutaman kerran tehnyt esimerkiksi sarjan istu + kieppi + namipalkka, alkaako koira tarjoamaan sulle istumista. Koda ei ainakaan tarjonnut. Viikonloppuna ongelmana tosin saattoi olla myös väsymys, vesisade ja kurainen maa, eikä niinkään vääränlaiset vahvisteet.



Valitettavasti hirveästi kuvia ei OnniDogista tullut otettua, kameraa ei oikein viitsinyt kuljettaa sateisen sään takia mukana ja SporttiRakin kuvaajatkin haahuilivat ihan muualla kuin meidän treeneissä, hakumetsäänkin ilmestyivät juuri, kun Kodan vuoro oli ohi.


Kiira & Koda

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentista! :)