lauantai 1. heinäkuuta 2017

Tuusniemen RN 1.7.

Meidän kesän ensimmäinen näyttely oli tänään Tuusniemellä, tunnin ajomatkan päässä Joensuusta. Näyttelypaikkana oli kauniin Juojärven rannalla sijaitsena Tuusniemen satama-alue. Tuomarina oli Tomas Rohlin, jolla on itsellään joitakin Kodan sukulaiskoiria ja ainakin siis hänen pitäisi Kodan tyypistä, vahvasta luustosta ja maskuliinisuudesta, tykätä. Collieita oli ilmoitettu todella vähän, vain 17 koiraa ja näistäkin laskujeni mukaan kolme tai neljä oli jättänyt tulematta. Koda korkkasi näillä näyttelyillä avoimen luokan ja teki sen kyllä ihan hienosti.

Oltiin näyttelypaikalla jo kaksi tuntia ennen kehän alkua, jotta saisin Kodaa vähän väsytettyä ja häntä ehkä laskisi edes hieman.  Juoksutin sitä niin, että itseltä loppui kunto ja Kodakin näytti lämpenevässä, aurinkoisessa ilmassa jo vähän läkähtyneeltä, häntä edelleen ylpeänä pystyssä heti, kun joku koira haukahti tai käveli läheltä ohi. 

Glenoak Enlightened

Avoimessa luokassa kilpaili neljä urosta. Ryhmäarvostelussa Koda ravasi ihan hienosti, hieman kurkkaili olkansa yli perässä juoksevaa, mutta ravasi kuitenkin sujuvasti eteenpäin. Häntä oli kuitenkin, "yllättävää" kyllä, pystyssä. Kodan vuoro yksilöarvostelussa oli kolmantena. Mua jännitti vähemmän kuin aiemmin, jalat eivät tärisseet yhtään kehässä seistessä! Varmasti tähän liittyen Koda seisoi paljon aiempaa rauhallisemmin paikallaan ja antoi tosi hienosti kopeloida itsensä. Edes-takaisin liikkeessä joku oli mennyt koiransa kanssa seisomaan hyvin lähelle meidän kehän takanurkkaa ja koira tuijotteli kehän ulkopuolelta sitä kohti ravaavia koirakoita. Tästä Koda vähän innostui, häntä nousi pystyyn ja takaisin päin kääntyminen oli vähän hankalaa. Arvosteluksi Koda sai erinomaisen.

Avoimesta luokasta kolme sai erinomaisen ja yksi erittäin hyvän eli kaikki koirat kisasivat kilpailuluokassa. Lopulta Koda sijoittui toiseksi. Yhtäkään SA:ta ei avoimeen luokkaan saatu. Hieman harmitti, olin odottanut tämän tuomarin tykkäävän Kodasta ja siten pääsyä paras uros -kehään. Vielä enemmän harmitti, kun hain arvostelun. Sen perusteella jäi vain tuosta iloisesta hännästä kiinni...

Arvostelu kuului siis näin:

"2 vuotta. Vahva uros. Erittäin maskuliininen. Hyvä pään pituus. Hyvä litteä kallo. Hieman syvä takakallo. Erinomainen kuono. Tummat silmät. Hieman isot, leveäasentoiset korvat. Hiukan pitkä rungoltaan, muutoin hyvät mittasuhteet. Erittäin hyvä kaula. Erinomainen luusto ja rintakehä. Erittäin ylpeä hännästään. Riittävät kulmaukset edessä ja takana. Kaunis kesäkarva. Erittäin hyvin esitetty. Liikkuu erittäin hyvin sivulta ja takaa. Edestä hieman epävakaa. Häntää lukuunottamatta erinomainen."

Arvostelu oli aivan ihanan pitkä, kaunis ja hyvin Kodan näköinen. Etuliikkeen epävakaus luultavasti johtui tänään siitä, että Koda eilen leikkiessään luultavasti venäytti lievästi toisen etutassunsa lihaksen, ainakin se hetkellisesti sen leikin lomassa ilmaan nosti ja Koda näytti hetken vähän surkealta. 

Koillis-Sawo show

© Mallu Heimonen

Mua alkaa todella hermostuttamaan tuo häntä. Ainakin itselle tuli tästä arvostelusta sellainen olo, että nimenomaan häntä oli se ratkaiseva tekijä, että SA:ta ei tullut. Kodan häntä on ihan hitusen korkealle kiinnittynyt, mutta ei mitenkään merkittävästi ja se osaa häntää kantaa myös kauniisti. Useimmiten häntä saadaan alas koiraa kovistelemalla, mutta mä en halua Kodalle tällaista asiaa negatiivisen kautta opettaa. Lisäksi Koda on niin kovapäinen, että saisin oikeesti olla sille inhottava, että se häntä pysyisi kehässäkin alhaalla. Enkä sellaiseen aio lähteä. Näyttelyiden takia en meidän suhdetta todellakaan lähde pilaamaan. Ainoa vaihtoehto on siis yrittää lähteä naksuttelemaan se häntä alas. Koda osaa pysähtyessään käskystä laskea hännän, mutta kesken liikkeen ei vielä ajatus riitä. Se kuitenkin selvästi hahmottaa häntänsä ja ymmärtää osittain ainakin käskyn, joten ihan toivoton tilanne ei ole!

Vaikka tuo häntä rupeaa sapettamaan, olen tosi tyytyväinen Kodan saamaan arvosteluun ja kiitollinen noin perusteellisesta arvostelusta. Lisäksi meillä oli kiva päivä aurinkoisessa Tuusniemessä, josta muistona ainakin auringossa palanut selkä.


Kiira & Koda

7 kommenttia:

  1. Nättihän Koda on kuin mikä! (Vaikka en collieista tiedä.) Ei se huono ajatus ole sitä häntää naksutella, jos Koda kuitenkin häntänsä jo jotenkin ymmärtääkin. Kovistelut ja muut on ihan aanuksesta. Kiva, että teillä oli mukava päivä. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! On se kyllä komea poika <3 jep, niillä vaan tässä asiassa pääsee yleensä nopeammin toivottuun lopputulokseen... mutta kyllä me vielä näytetään, että sen hännän saa positiivisuudellakin alas! Ja kyllähän tuo innokkuus ja machoilu nyt iän myötä helpottaa luonnostaankin.

      Poista
  2. Kommentoin nyt vaan tähän ekaan postaukseen vaikkei liity aiheeseen. Minkä kokonen Koda on siis säkä/paino? Mietin et minkäkokosia tai esim painosia yleensä noin 4kk ikäset on, oma pk collie 4kk painaa n. 8,5kg. Ja milloin ootte alottanu harrastaa paimennusta/ milloin sitä voi aloitella?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Koda on epävirallisesti mitattuna sellainen 61-62cm säkäkorkeudeltaan ja painaa noin 29kg, nyt tosin kesäkunnossa ja painaa varmaan pari kiloa vähemmän. Koda painoi neljän kuukauden iässä muistaakseni 13kg, ja se on kyllä siis iso uros. Moni tuntemani uroscollie painaa aikuisena noin 24kg :)

      Paimennusta kannattaa aloittaa vaikkapa heti! Me aloitettiin Kodan kanssa sen ollessa vajaan vuoden, mutta mikäli seuraava collie joskus tulee, vien sen lampaille heti pennusta lähtien. Toki alkuun se on pennulla kaukana paimennuksesta ja lampailla oleskelut pidetään tosi lyhyinä, mutta lampaita seurailemalla pentu oppii olemaan rauhallinen niiden seurassa ja lukemaan laumaa jo pienestä pitäen! Jos paimennus siis kiinnostaa niin menkää ihmeessä jo tutustumaan lajiin!

      Poista
    2. Koda voi olla vähän huono vertailukohta kun miettii "keskivertocollien" kasvukäyrää. Koda kun on oikeasti kookas ja aika harva uros on saman kokoinen. Mullakin on iso uros, joka painoi 5kk iässä 19kg, kun mun kaverin uros painaa 2.5-vuotiaana 19kg... :D

      Mitä tulee paimennukseen, niin meidän kouluttaja on sanonut, että 4-5kk ikä voisi olla sellainen hyvä aika aloittaa. :) Että aika aikaisin saa mennä ja se on suositeltavaakin!

      Poista
  3. Onnittelut ERIstä! :) Voin samaistua tuohon häntäasiaan. Hollanninpaimenkoiran tulee liikkeessä kantaa häntäänsä kevyesti ja rungon mukaisesti. No meilläpä koiralla on aina tuo häntä pystyssä, kuin juhannussalko. Mekin olemme saaneet iloisesta hännästä mainintaa suomalaiselta naistuomarilta. Ulkolaiset eivät ole koskaan asiasta maininneet. Nykyään olen sen verran valikoiva että vältän tuomareita joilta tiedän että se EH paukahtaa käteen koska "koira on liian kevyt"tai"Iloinen häntä"
    Onko collieiden kohdalla niin ettei ole tuomareita jotka tätä asiaa hiukan sivuuttaisivat vai pitääkö oikeasti opettaa koiralle erilainen hännänkanto näyttelyitä silmällä pitäen? Onko tuomarit todella tarkkoja tästä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! :) Collieilla ei tosiaan vaikuta olevan juuri noita tuomareita, jotka eivät asiasta välittäisi. Eli olisi pitänyt jo pentuna alkaa opettaa sitä häntää, nyt siihen on kauheen hankala puuttua, mutta yritetään! Jotkut tuomarit tiputtaa sen vuoksi ERI -> EH, jotkut pudottavat sijoituksilta ja toiset jättävät SA:n antamatta. Kyllähän Kodalla on yksi SERT korkeallakin hännänkannolla, mutta silloin oli tosin juniori, niin saattoi saada silloin enemmän anteeksi.

      Poista

Kiitos kommentista! :)