keskiviikko 1. maaliskuuta 2017

Kaksin hallilla ja ihan varovaisia koesuunnitelmia

Eilen oltiin hallivuorolla keskenään treenailemassa ja se itseasiassa teki oikein hyvää. Vaikka Koda kaipaa paljon häiriötreeniä, on ihana päästä joskus treenaamaan ihan kunnolla myös ilman häiriötä. Toki kotona ja ulkonakin jonkun verran treenaillaan, mutta pätkät jäävät aika pieniksi, unohdan helposti rauhoittumis- ja taukoharjoittelut ja toki hallilta löytyy eri tavalla kaikki tarvittava tokoliikkeiden treenailuun. Ja onpa nyt ollut ilmatkin sellaiset, ettei esimerkiksi mitään vauhdikkaita luoksetuloja uskalla tällaisilla pääkallokeleillä ulkona edes treenata... 

Eilen aloitettiin alustalle rauhoittumisella. Koda tarjoaa mukavasti alustalla maahanmenoa, mutta se itse rauhoittuminen on vielä työnalla. Olen yrittänyt palkkailla silloin, kun Koda edes vähän painaisi päätä maata kohti, mutta nyt ollaan menty tässä sitten reilusti teknisen suorituksen puolelle. Tän teknisen suorittamisen takia Kodalle pitää toistaiseksi vielä heittää nameja alustalle jatkuvalla syötöllä, ettei se ehdi äännellä välissä turhautumistaan. Kiihtyneemmässä tilassa se tarjoaa alkuun alustalla milloin mitäkin temppua sen rauhoittumisen sijaan. 


Työnalla on nyt uudella tavalla myös kaukokäskyt. Tähän asti Koda on tehnyt liikkeet takajalat paikallaan, mutta haluaisin niiin kovasti opettaa sille liikkeet uusilla käskyillä niin, että etujalat pysyisivät paikallaan, näyttäis niin paljon hienommalta! Ollaan varovasti nyt lähestytty tätä tasapainotyynyillä ja muilla alustoilla, joiden päällä Koda pitäisi etutassujaan liikkeiden aikana. Seisomasta istumaan ja istumasta seisomaan -liikkeet alkavat pikkuhiljaa muodostumaan painonsiirtojen kautta, mutta istumasta maahanmenoa Koda ei ymmärrä vielä yhtään. Se yrittää kyllä kovasti pitää etutassut paikallaan, mutta ei ymmärrä siirtää samalla takapäätä ja lopputulos on maahanmeno jotenkin kummallisesti mutkalle rojahtamalla :D ehkä sillä vielä lamppu syttyy...

Lisäksi olen paljon vahvistanut seuruuta, tehnyt pieniä pätkiä, muunnellut vauhtia ja vaihtanut suuntaa usein, yrittänyt pitää homman mielenkiintoisena, palkannut leikillä ja pidemmissä pätkissä kehunut Kodaa useasti matkan varrella ennen varsinaista palkkasanaa. Katsekontakti on parantunut selvästi, Koda jaksaa keskittyä pidempään, eikä samalla tavalla edistä ja poikita mun eteen seuruussa kuin vielä reilu kuukausi sitten. Vielä se ajoittain seuraa turhan kohteliaalla etäisyydellä, mutta eiköhän se oikee seuruupaikka pikkuhiljaa sieltä löydy, kun alkaa muut palikat olla kasassa. Ja mikä parasta, Koda selvästi nauttii tekemisestä. 

Muita liikkeitäkin ollaan toki treenailtu, kiertämistä, noutamista, hyppyä, liikkeestä maahanmenoa. Kaikki alokasluokan yksilöliikkeet alkaa olla aika kivasti hallinnassa, vauhtia ja intoa riittää, vielä pitäisi tarkkuutta saada hiottua ja miettiä pikkuhiljaa virallisiin kokeisiin ilmoittautumista. Paikkamakuuseen tarvitaan vielä reilusti lisätreeniä erilaisilla häiriöillä, mutta uskon tuon alustalle rauhoittumisen palvelevan sitäkin jossain määrin. Ehkä tässä loppukeväästä uskaltaa jo kisauran korkata, katsellaan! 

Vielä videotulva eilisistä treenailuista:






Kiira & Koda

1 kommentti:

  1. Pakko kommentoida ihan vaan sen takia, että pääsee hehkuttamaan sun musiikkivalintaa tasapainoiluvideolla! :D Aivan mahtava!

    Pitäis itekin alkaa pikkuhiljaa aktivoitumaan ton pennun treenailujen kanssa ja löytää joku kiva sali missä alotella noita alkeita pikkuhiljaa. Tai siis, kotonahan me ollaan jo reenailtu jotain, mutta meillä on niin pieni kämppä ettei siellä pysty paljoa tekemään..

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! :)