torstai 23. helmikuuta 2017

Kodan rakenne ja strategiset mitat

Viimeisen viiden viikon aikana olen jokaisen keskiviikkoillan viettänyt Harrastuskoiran Lihashuoltokurssilla. Kurssilta lähdin hakemaan vinkkejä Kodan hierontaan, verryttelyyn, venyttelyyn ja oikeisiin treeni- ja lepomääriin. Sain kuitenkin ison annoksen myös kaikkea muuta! Keinoja koiran rakenteen arvioimiseen, millainen toimiva rakenne on, miten rakenteelliset viat vaikuttavat liikkeeseen, millaisia erilaisia rakenteita löytyy, millainen oman rodun rakenne tulisi olla...

Kurssin innoittamana olen analysoinyt Kodan rakennetta ja kurssin viimeisellä kerralla kouluttaja Päivi Kilponen katsoi kaikkien koirien ravin, hypyt ja rakenteen läpi, kertoi, mikä juuri sun koiralla on ongelmana ja kertoi vinkkejä treeneihin juuri sun koiralle. Kodan kohdalla ongelmana tuntuu olevan, ettei se pääse juuri koskaan ravaamaan kunnolla. Mun reipas kävely on sille liian hidasta ja mun juostessa se taas innostuu helposti laukkaamaan, ja esimerkiksi juuri näyttelyiden pienissä kehissä tää näkyy tosi selvästi lyhyenä askelena ja peitsaamisena. Päivin mukaan Koda on myös, ainakin toistaiseksi, hieman suora edestä takapäähän verrattuna ja tämä näkyy ainakin tuossa hitaammassa ravissa. Koda myös helposti sisällä ravatessa alkaa seuraamaan ja sekin osaltaan lyhentää etupään liikettä.

Päivi antoikin meille vinkiksi, että mun pitäisi alkaa tekemään pitkiä pyörälenkkejä Kodan kanssa siten, että Koda ravaisi pitkäkestoisesti ja pääsisi venyttämään askeltaan. Talvella tilanne onkin mutkikkaampi ja nyt pitkään jatkuneet liukkaat kelit ovat kyllä varmasti aiheuttaneet jumeja Kodan lihaksiin ja varovaisuutta liikkumiseen. Hyvä olisi myös tehdä metsälenkkejä vaihtelevassa maastossa siten, että Koda saisi olla vapaana ja näitä pitääkin reilusti lisätä viikko-ohjelmaan. Talvella vaan tää kaikki on paljon vaikeempi toteuttaa! On liukasta, pitkien koulupäivien jälkeen on jo niin pimeetä, etten kyllä mihinkään metsään lähde rämpimään ja viikonloputkin menee ohi niin, että humahtaa. Täytyy vissiin tehdä tarkka suunnitelma, jotta tulee treenailtua monipuolisesti ja tasaisesti!

Tässä hieman lihashuoltokurssin antia, eli tarkempaa analyysiä Kodan rakenteesta ja vinkkejä, miten sen oman koiran rakennetta voisi lähteä tutkailemaan:



1. Etukulmaukset

Etukulmaus muodostuu koiran lapojen kärjen/toisen rintanikaman, olkaluun etukulman ja kyynärpään kärjen välille. Hyvä kulmaus olisi noin 100-115%, paimenkoirilla tyypillisesti kulmaukset ovat aika jyrkät, noin 90%, kun taas esimerkiksi vinttikoirilla sallitaan suurempikin kulma. Kodalla etukulma on paimenkoiralle hieman suora, aikalailla tasan 100%. Kulmien laskeminen karvaisella koiralla vaatii paljon kopelointia ja näissä kuvissa pisteet eivät ehkä ole ihan täysin oikeissa paikoissa, mutta suuntaa-antavat kuitenkin. Etupäätä arvioidessa kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, että rintalastan tulisi olla olkaluiden päiden etupuolella. Mikäli rintalasta "uppoaa" rintakehään, aiheuttaa se koiralle huonon rintakehän lihaksiston ja kyynärpäiden tuki heikkenee. Samoin etupään suorat kulmat heikentävät etupään lihaksiston kehittymistä. Tällaiset rakenneongelmat ovat vaikeita erityisesti agilitykoiralle, jolla etupää joutuu tosi koville.

2. Takakulmaukset

Takakulmaus muodostuu iso sarvennoisen, eli reisiluun lantion puoleisen päädyn selvästi tuntuvan kyhmyn, polven ja kintereen välille. Tärkeää rakenteen toimivuuden kannalta on se, että etu- ja takakulmat olisivat tasapainossa keskenään. Kodalla takakulmaukset ovat hyvät, noin 92% sain takakulmaksi. Kulmauksia voi karkeammin arvioida myös piirtämällä suorat viivat koiran lapaluun korkeimmasta kohdasta maahan, jolloin etujalan kuuluisi jäädä tämän suoran viivan eteen ja viivan tulisi koskettaa matkan varrella koiran kyynärää. Takajalkaan viiva piirretään lantioluun taaimmaisesta kohdasta maahan ja takajalan tulisi jäädä tämän taakse. Hyvät kulmaukset mahdollistavat lihasmassan kehityksen, takaa suorat koirat eivät saa kasvatettua kunnolla lihasta, vaikka kuinka treenaisivat. Suorat takakulmaukset voivat siten johtaa esimerkiksi polviongelmiin. 


3. Tasapaino ja painopiste

Koiran painopisteen tulisi olla lapaluun takana, olkanivelen korkeudella. Jotta tämä toteutuisi, tulisi vapaassa seisotuksessa kintereen ja polven kautta piirretyn suoran linjan kulkea kallonpohjaan. Jos suora viiva kulkee jonnekin muualle, koiran painopiste on väärässä paikassa ja koiran kroppa kuormittuu epätasaisesti. Kodalla tämä suora viiva kulkee lähestulkoon oikein, ihan hieman painopiste tulee näiden kuvien perusteella turhan eteen.


4. Lantion asento

Lantion asento lasketaan lantioluun kärkien välille piirretyn viivan ja suoran selkälinjan välisestä kulmasta. Tämän kulman tulisi olla 30 %. Esimerkiksi näillä viistoperäisillä saksanpaimenkoirilla tämä kulma on paaaljon jyrkempi ja tästä johtuen takajaloilla ei ole tarpeeksi tilaa liikkua, reisiluun päät joutuvat liikkeessä vääntymään ja lopulta tästä aiheutuu paljon selkä- ja lonkkavaivaa. Kodalla tää kulma olisi geokolmiolla mitattuna sellainen 29%. Lantion asentoa voi arvioida myös siten, että reisiluun tulisi kiinnittyä lonkkaluuhun suorassa, 90 asteen kulmassa. Allaolevasta kuvasta huomaat, että myös tämä kriteeri täytyy. 

5. & 6. Luiden mittasuhteet

Paitsi kulmaukset, myös raajojen luiden mittasuhteet vaikuttavat koiran liikkeeseen. Luiden mittasuhteita arvioidaan mittaamalla luiden pituudet ja vertaamalla niitä toisiinsa. Ideaalitilanteessa koiran etupään luut (lapa-, olka- ja värttinäluu) ovat keskenään samanpituisia ja takapään luut (lantio-, reisi- ja sääriluu) samoin. Kodalla nää strategiset mitat oli seuraavat: etupään osalta lapaluu 25cm, olkaluu 24cm, värttinäluu 24cm ja takapää puolestaan lantioluu 21cm, reisiluu 22cm, sääriluu 22,5cm. Eli melko hyvältä vaikuttaisi. Täytyy kyllä myöntää, että mitat ovat vähän sinnepäin, pitäisi ajaa kaikki karvat Kodalta, että saisin kunnolla mitattua :D


Jos koiran rakenteessa on jotain vikaa, koira pystyy taitavasti kompensoimaan näitä virheitä erilaisilla muutoksilla liikkeessään ja liikkeen tarkastelu onkin tärkeä osa koiran rakenteen pohtimista. Esimerkiksi tuo takakulmausta suorempi etukulma aiheuttaa sitä, että takajalkojen askel on etujalkojen askelta pidempi ja jotta koiran jalat mahtuvat ravissa kulkemaan, koira saattaa kulkea vinossa. Takakulmaa pienempi kulma etuosassa taas aiheuttaa sitä, että koira joutuu nostamaan liioitellusti etujalkojaan. Samoin lyhyt olkavarsi aiheuttaa ravissa etujalkojen jäämistä ns. takajalkojen liikkeestä jälkeen ja koira korjaa tätä harppaamalla eteenpäin ja nostamalla etutassuja ylöspäin. Monissa roduissa taas sääriluuta on näyttävämmän liikkeen toivossa jalostettu pidemmäksi, jolloin liikkuminen on kyllä nimenomaan näyttävää, mutta tehotonta, koska koira ei pääse polkaisemaan vauhtia kunnolla rungon alta, vaan jalka potkii vain taaksepäin. 

Näiden ohjeiden avulla vaan mittailemaan omaa koiraa! Ja analysoimaan tietysti myös muun rotuisten koirien rakennetta, jokainen voi googlata eteensä vaikkapa kuvan mäyräkoirasta ja mastiffista ja katsoa tuon 3. kohdan mukaan, mihin koirien kuormitusalue osuu. Mäyräkoiralla se tulee aivan liian eteen ja monilla molossikoirilla taas lapojen taakse. Muistakaa kuitenkin, ettei mikään koira taida olla täydellinen, mutta esimerkiksi jalostuksessa tulisi tavoitteena olla rakenne, joka mahdollistaa täysin kivuttoman liikkumisen ja mahdollisimman monipuolisen harrastamisen. Lisäksi koiran luusto kehittyy, ainakin isolla koiralla, sinne suunnilleen kolmeen ikävuoteen asti, joten kirvestä (tai koiraa) ei kannata heittää kaivoon, vaikka jotain pientä probleemaa nuorella koiralla rakenteesta löytyisikin. Kodankin osalta toivon, että etukulma vielä paranee iän karttuessa. Oman koiransa rakenteen pienistä virheistä on kuitenkin hyvä jokaisen koiraharrastajan olla tietoinen ja valita sen perusteella koiransa harrastukset sekä lihashuoltotoimet. 

Kommentoi ihmeessä alle, löysitkö koirasi rakenteesta jotain ongelmaa? Olitko tietoinen näistä jo aiemmin? Oletko rakenneongelmien takia joutunut muuttamaan koirasi harrastuksia tai käymään esimerkiksi säännöllisesti hierojalla/fysioterapiassa/osteopaatilla? 


Kiira & Koda

4 kommenttia:

  1. Mä en ehkä lähde ihan viivottimella arvioimaan Ludoa vielä tässä vaiheessa, mutta onhan sen rakennetta tullut tutkailtua. Voin tulla analysoimaan sen sitten muutaman vuoden päästä ;)

    Ihan tosi hyvä kirjoitus sulta! Lisää näitä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vielä ei ehkä tosiaan kannata! Ellei haluaa sitten vaikka verrata vuoden päästä, että mihin jätkä on kehittynyt ;) Mä ainakin ajattelin, että voisi siinä reilun vuoden päästä katsoa samat mitat ja kulmat uudelleen ja katsoa, onko mitään muutosta tapahtunut :D

      Poista
  2. Tosi kivasti kirjitettu ja muutenkin oli mukavaa luettavaa:) Itse opiskelen parhaillaan koirahieroja alaa joten nämä asiat olivat melko tuttuja!

    VastaaPoista

Kiitos kommentista! :)