maanantai 19. syyskuuta 2016

Uikaa, uikaa, jos osaatte!

Ja osashan se! Elokuun puolessa välissä oltiin viimeisissä vepetreeneissä ja seuraavana viikonloppuna kaverini mökillä, jossa suppaillessa Koda pulahti mereen. Näiden jälkeen Koda ei kuitenkaan ole uinut. Tänään päästiin Koirapalvelu Taidoggaan koirauimalan avoimissa ovissa hieman edullisempaan hintaan polskimaan ja pienen epäröinnin jälkeen vesipeto löytyi. Kodan ensimmäinen kosketus uimiseen tapahtui pentu-uintikurssilla maaliskuussa ja Koda selvästi tykkää uida altaan lämpimässä ja kirkkaassa vedessä enemmän kuin järvessä. Sopii hyvin tähän muuhun prinsessan imagoon, jota Koda kantaa mukanaan. Rampilta on mukava hypätä, näkee mihin tassunsa laittaa, kun vesi on kirkasta, eikä tule kylmäkään.



Uintivuoro kesti viitisentoista minuuttia ja uittaja oli altaassa koko ajan Kodan kanssa. Olin ottanut tutun sinisen köyden Kodalle mukaan, koska sen noutamista vedestä ollaan paljon treenailtu ja sen vahvistaminen ensi kesän vepeilyjä varten olisi tärkeää, jotta veneen tuominen rantaan alkaisi sujua. Tosi hienosti Koda innostui heti köydestä ja haki sitä hyvin. Alkuun tosin tutulla kahden kulmahampaat otteella - ettei vain suuhun mee vettä! Pikkuhiljaa kuitenkin ote vahvistui ja Koda ui allasta ympäri köysi suussaan, eikä päästänyt irti, vaikka uittaja veti toisesta päästä.

Upeesti Koda oli melkein koko uintivuoron altaassa, muutaman kerran kävi rampilla kääntymässä, mutta nopeasti pyrki takaisin veteen. Vikalla uintikierroksella alkoi kuitenkin vähän väsymisen merkkejä näkyä, Koda lähinnä enää kellui vedessä. Jaksoi kuitenkin selkeästi paremmin kuin huhtikuussa, milloin viimeksi uimalassa käytiin. Silloin alkoi muutaman uintikierroksen jälkeen puuskuttaminen näkyä kapeista poskista ja tauot olivat paljon pidempiä kuin tänään. Eli vepeily on uintikuntoa ja -lihaksia kasvattanut. Varmasti myös karvakerroksen harventuminen on tehnyt uimisesta kevyempää, ja helpottaa muuten myös omistajaa, kun koira kuivuu edes vähän nopeammin.

Prinsessan otteella



Näissä alkaa olla jo asennetta!

Ostin tuossa kuukausi takaperin Kodalle kymmenen kerran sarjakortin koirauimalaan, joten talven aikana päästään enemmänkin polskimaan. Hyvä oli huomata, että altaassa uiminen sujuu tosi mukavasti ja Koda näytti nauttivan, kunhan ensin sai jutun juonesta taas kiinni. Ehkä se vepen sove-tulos ei ole ihan niin kaukaa haettua kuin olen tässä hetken aikaa ajatellut, jospa ens kesänä järvivedet lämpenisivät vähän enemmän niin hienohelma uskaltaisi rohkeammin uida.

Rankan treenin jälkeen hyvät herkut, palauttavalle lenkille ja tyytyväisenä nukkumaan

Kiira & Koda

2 kommenttia:

  1. Joko kuva vääristää tosi paljon tai sitten altaassa todella on jotain, mutta huomasitko, miten vihreää vesi on?

    Kiva seurailla teidän blogista vepe juttuja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuva jostain syystää vääristää tosi paljon, ihmettelin ihan samaa! Ihan kirkasta vesi todellisuudessa oli :)

      Poista

Kiitos kommentista! :)